Hiitolanjoki-yhdistys selvittää kaksivuotisessa hankkeessa vesireittejä Hiitolanjoen vesistöalueelta vedenjakajan yli Saimaalle. Lue lisää!


Hiitolanjoki-yhdistys selvittää kaksivuotisessa hankkeessa vesireittejä Hiitolanjoen vesistöalueelta vedenjakajan yli Saimaalle. Lue lisää!
Vuonna 2018 julkaistu Concrete Reasons -elokuva kertoo jokien patoamisen haittavaikutuksista Suomen vesiluonnolle. Videon kesto on 1h 10 min. Video löytyy tämän linkin kautta.
Elokuvan tekijät ovat Risto Ruokola ja Toni Kinnunen ja tuottaja Virtavesien hoitoyhdistys Verho ry.
Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella. Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi. Vaelluskaladynamiikan tuntemuksen sekä yhteisön asenteiden, odotusten, hyötyjen ja haittojen kartoitustiedon avulla kehitetään valmiutta vastaavien uusien hankkeiden suunnitteluun. Havaintoja metaanipäästöistä jalostetaan käytettäväksi muun muassa kansallisessa maankäytöstä koituvien metaanipäästöjen raportoinnissa.
Lue lisää:
Lisätietoa:
Luken DamRem-hanke:
Projektikoordinaattori:
Erikoistutkija Jukka Alm, Luonnonvarakeskus, jukka.alm(at)luke.fi, puh. 029 532 3107
Hiitolanjoen seurantatutkimukset (vedenlaatu, kalasto, pohjaeläimet ja sedimentti):
Limnologi Mikael Kraft, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, mikael.kraft(at)svsy.fi, puh. 044 732 1256
Hiitolanjoen ennallistamisen kokonaisuus:
Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, Etelä-Karjalan liitto, matti.vaittinen(at)ekarjala.fi, puh. 040 139 0173
Tilaisuudessa kerrotaan suunnitelmista miten patojen purku ja joen ennallistus toteutetaan sekä aikataulusta. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa!
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Rautjärven kunta
Pitkään valmisteltu ja neuvoteltu kauppa Hiitolanjoen Ritakoskesta ja Kangaskoskesta toteutui 29.10.2019 kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n koko osakekannan. Hiitolanjoen Voima Oy:n on nyt virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.
Yhtiö omistaa voimalaitosten rakennukset ja patorakennelmat sekä kiinteistöt, joille ne sijaitsevat. Hiitolanjoen koskien ennallistusprojekti pääsee etenemään suunnitellusti, voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.
Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta vuonna 2021. Vuosittain työn alla on yksi koski, siten että Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023. Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella purkuun asti.
Vuosikymmeniä kestäneessä Hiitolanjoen vapauttamisurakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lopulta valtion sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin. Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat olleet tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja, Ahti Invest Oy ja Signal Partners Oy.
Lisätietoja
Torstaina 10.10. Kangaskoskella tapahtui ensin virtauksen hidastuminen, jota seurasi voimakas ohijuoksutus. Tapahtumasarja oli nähtävissä myös WWF:n Kalalivessä .
Tapaus oli valitettava jokiluonnon kannalta. Äkilliset virtaamamuutokset aiheuttavat muun muassa uomaeroosiota ja ajavat lohikalojen poikasia hakemaan uusia suojapaikkoja altistaen ne saalitukselle. On myös riski, että lohien kutupesät jäävät kuiville tai huuhtoutuvat näin voimakkaan virtauksen takia. Kangaskoskella heräsi myös huoli, että kutulohet nousevat ohijuoksutusuomaan ja jäävät juoksutuksen jäljkeen kuiville.
Kangaskosken ohijuoksutusuoma tutkittiin välittömästi seuraavan aamun valjettua, eikä sieltä lohikaloja löytynyt. Tämä oli odotettavaa, koska kutupaikkansa valinneet lohet eivät enää herkästi lähde nousuun virtapiikkien houkuttamana. Tulvimisen jälkeen lohikalat olivat edelleen kutupaikoillaan runsaslukuisina, myös Kalalivessä esiintyen.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistamalla Lahnasenkosken voimalaitoksella on käynnissä voimalaitoskoneistojen korjaus. Torstaina neljästä turbiinista kaksi irrotettiin korjattavaksi, ja työmiesten turvallisuuden vuoksi vedenpintaa voimalaitoksen yläpuolella oli laskettu noin metrin verran. Tämän seurauksena juoksutuksen määrä väheni myös Kangaskoskella, joka puolestaan aiheutti automaattisesti turbiinikoneiston tehon laskun. Sitä seurannut yläpuolisen vedenpinnan nousu aiheutti automaattisesti ohijuoksutuksen käynnistymisen havaituin seurauksin.
Hiitolanjoen voimalaitoksia ajetaan siis aina purkuun asti. Myös Lahnasenkosken koneistot tulee pitää käyttökunnossa, sillä voimantuotanto on osa Kangaskosken ja Ritakosken kauppasummaa.
Voimaloita pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoin ajamaan niin, että virtaamavaihtelut ovat mahdollisimman vähäiset erityisesti Kangaskosken alapuolella.
Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
hanna.ollikainen@ekarjala.fi, puh. 040 823 5105
Matti Vaittinen, Etelä-Karjalan liitto
matti.vaittinen@ekarjala.fi, puh. 040 139 0173
Tullaan hakemaan myös EU-ohjelmarahoituksia.
Suuret kiitokset lahjoittajille!
Säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia. Myös mahdollisuudesta muuhun osallistumiseen tiedotetaan projektin edetessä.
Sitova aiesopimus Kangaskosken ja Ritakosken voimalasta allekirjoitettiin Hiitolanjoen Voima Oy:n ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kesken Lappeenrannassa 19.7.2019. Sovitun kaupan myötä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö tulee omistamaan myös Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitoskiinteistöt aiemmin hankitun Lahnasenkosken lisäksi.
Hiitolanjoen Voima Oy päätyi ratkaisuun luopua Hiitolanjoella sijaitsevista voimaloistaan, kun kalatievelvoite tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä valitusluvan tammikuussa tehdyllä päätöksellä.
Virkistysaluesäätiö osti Lahnasenkosken voimalaitoksen kesäkuussa 2017 Vantaan Energia Oy:ltä. Lahnasenkosken suunnittelu on aloitettu, ja vesirakennushakemus on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston käsittelyssä.
Voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä samalla avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.
Tämä ennallistamishanke tulee vakiinnuttamaan luonnonvaraisen järvilohen paikan Suomen lajistossa sekä jopa kaksinkertaistamaan Hiitolanjoen nykyisen lohikalatuotannon, joka nykytilanteessa tapahtuu lähes kokonaan joen Venäjän puoleisilla osilla.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on kehittänyt Hiitolanjoen retkeily-ympäristöä vuodesta 2004 lähtien. Monimuotoinen luontoympäristö on houkutellut tuhansia kävijöitä vuosittain. Koskien vapautus on merkittävä ennen kaikkea uhanalaisille vaelluskaloille, mutta myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle. Koskien vapauttaminen nostaa Hiitolanjoen virkistysalueiden arvon ja vetovoiman uudelle tasolle, sillä Etelä-Suomessa ei ole toista vastaavaa vapaiden koskien kokonaisuutta. Hiitolanjoesta tulee valtakunnallisesti kiinnostava kohde kalastus- ja muuhun luontomatkailuun.
Projekti lähtee käyntiin Kangaskosken ennallistuksen suunnittelulla ja luvituksella – haetaan muutoslupaa Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta. Suunnittelu- ja käsittelyaika 1-2 vuotta. Koskien ennallistus tapahtuu seuraaalla aikataululla:
2021 Kangaskoski
2022 Lahnasenkoski
2023 Ritakoski
Ratkaiseva mahdollistaja voimalaitosten lunastamiselle on Sipilän hallituksen kärkihankerahoitus. Lisäksi avustuksia ja lahjoituksia on saatu ja saadaan säätiöiltä, yrityksiltä ja sekä virtavesien vapauttamista tärkeinä pitäviltä yksityishenkilöiltä. Koottua rahoitusta kohdistetaan myös ennallistusprojektin kuluihin.
Hanketta ovat tähän mennessä sitoutuneet rahoittamaan:
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Simpeleen OP, WWF, Rautjärven kunta, LähiTapiola, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, Ahti Invest Oy sekä yksityiset henkilöt tai sijoittajat, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.
Lahnasenkosken voimalaitoksen suunnittelu on ehditty käynnistää vuonna 2017 tapahtuneen omistajan vaihdoksen jälkeen. Suunnitelmassa:
Kangaskosken alapuolisen virta-alueen kunnostustyöt
Kutualueen kunnostus voidaan aloittaa jo tämän vuoden kuluessa, joten lohikalojen poikastuotanto Suomen puolella saadaan nousuun välittömästi.
Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosrakennusten katot korjataan.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Lahnasenkosken voimalan omistukseensa kesäkuussa. Virkistysaluesäätiö omistaa entuudestaan alueet voimalaitoksen ympärillä. Hankinnan jälkeen alueesta muodostuu yhtenäinen jokimaiseman hallitsema virkistysalue.
Myymällä kiinteistön Vantaan Energia Oy vapautuu osaltaan kalatievelvoitteesta, jolle se sai juuri vuoden lisäaikaa. Säätiön tarkoitus ei ole jatkaa voimalaitostoimintaa, joten ei ole tarpeen rakentaa kalaportaisiin perustuvaa kalatietä, vaan poistaa nousun esteet ja/tai toteuttaa luonnonmukainen kalatie. Patorakennelmiin tehtävien muutosten suunnittelu on käynnissä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa.