Kutsu Hiitolanjoki-yhdistys ry:n vuosikokoukseen 6.6.

Kokous pidetään Kangaskosken laavurannassa alkaen klo 18.00

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Hiitolanjoen projektien ja matkailuympäristön valmistuttua, lähivuosina avautuvan Kangaskosken museon myötä on selvitettävä Hiitolanjoki-yhdistyksen tulevan toiminnan tavoitteita. Tule mukaan keskustelemaan!

Grillikatos joen varrella

Jos et pääse kokoukseen, seuraa yhdistyksen sivulta tälle vuodelle vahvistettava jäsenmaksu, päivitys kokouksen jälkeen.

Lahnasenkosken vaurio kunnostetaan – alue suljettu työmaan ajan kesäkuun alkuun

Hiitolanjoessa on tänä keväänä poikkeuksellisen runsas kevättulva, virtaama noin 30 m3/s, kun normaali kevättulva on 20 m3/s keskivirtaaman ollessa alle 10 m3/s. Uusi Lahnasenkoski kesti hyvin ensimmäisen normaalin kevään 2023. Tämän kevään poikkeuksellinen kevättulva ja sen aiheuttama voimakas virtaus patoon avatun aukon kohdalla sai entisen padonkohdan alapuolelle kerrostetut kiviainekset liikkeelle ja vesi virtaa nyt kapeaa uomaa pitkin.

Onni onnettomuudessa – lohenpoikaset turvassa

Lohenpoikasia havaittiin syksyllä 2023 tehdyssä sähkökoekalastuksessa vain kosken yläosalla, mistä on myös havaittu kutupesät, joten lohen kudulle ei tästä tapahtumasta ole aiheutunut merkittävää haittaa.

Alla vasemmanpuoleisissa kuvissa tilanne 2.4.2024 ja oikealla ja yläkuvasssa kosken alaosan vesi juokseen tulvan syövyttämässä uomassa 15.4.2024.

Silta on kunnossa, rantaraitti veden alla

Lahnasenkosken ylittävä silta ei vaurioitunut kevättulvassa, joten sillalla on turvallista kulkea. Tulva on nostanut vedenpintaa Lahnasenkosken ja Ritakosken välillä Ritakoskentien puoleiselle rantaraitille, jolle menemistä ei suositella ennen kuin vesi laskee. Lahnasenkoskelle pääsee parhaiten joten länsipuolelta Lahnasenkoskentien kautta. Syntynyt uoma täytetään isommilla kivilohkareilla, joita voimakaskaan virta ei vie mennessään.

Työmaa käynnistyy ma 22.4.

Lahnasenkosken kunnostus saadaan käyntiin pikaisesti kosken rakentaneiden urakoitsijoiden toimesta. Työmaatie avataan Ritakoskentieltä ns. huoltotien kautta kosken alaosaan. Koska työmaakoneiden liikennettä on nuotiokatoksen ohi, joudutaan katos sekä lintutornille menevä polku sulkemaan retkeilijöiltä turvallisuuden vuoksi. Lahnasenkosken sillalle saa mennä seuraamaan kosken kuohuja ja nyt myös työmaan etenemistä, mutta sillalta nuotiokatoksen ja lintutornin suuntaan ei pääse. Kielto on voimassa kunnes vaurion kunnostus koskessa valmistuu.

Hiitolanjoen uusi aikakausi

Vapaa Hiitolanjoki on yhteinen onnistuminen

Hiitolanjoen projekti on saatu päätökseen, ja joen monivaiheisessa historiassa alkaa nyt uusi aikakausi. Viime syksynä toteutettiin viimeisen nousuesteen poistaminen Ritakoskella. Tämä avasi yli 100 vuotta padon takana olleet alueet Laatokalta nousevan äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle, jonka elvyttäminen on projektin tärkein tavoite.

Hiitolanjoen kosket ovat nyt avoinna myös retkeilijöille ja matkailijoille. Samaan aikaan patojenpurku-urakoiden kanssa on parannettu virkistyspalveluita kaikkien kolmen kosken ympäristössä. Hiitolanjoen kuohuvat kosket tarjoavat upeita elämyksiä luonnonystäville. Alueelle pääsee helposti usean pysäköintialueen kautta, joilta lähtevät polut on kunnostettu turvalliseksi kulkea myös lapsiperheille ja apuvälineillä liikkuville ainakin lumettomana aikana. Talvikunnossapitoa poluille ja koskille ei ole mahdollista järjestää.

Patojen purkamisessa sekä virkistysalueen rakennuttajana on Hiitolanjoen koski- ja virkistysalueen omistava Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Hankkeen kolmas ja viimeinen vaihe Ritakoskella valmistui suunnitellussa aikataulussa hyvien yhteistyökumppanien ansiosta. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö haluaa vielä kiittää kaikkia projektiin osallistuneita.

Maveplanin, Maisemasuunnittelutoimisto Näkymän ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntemus suunnittelussa sekä Silta-TSV:n, Oteranin ja Destia ja River Diggers osaamisella  toteutuksessa oli ratkaiseva merkitys projektin onnistumiseen.

Suuri kiitos kuuluu myös projektin rahoittajille, joiden panosta ilman hanke ei olisi voinut toteutua: Maa- ja metsätalousministeriö, Rautjärven kunta, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, WWF, OP Etelä-Karjala, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Metsä Group, UPM ja European Open Rivers Programme sekä yksityiset henkilöt.

Rahoittajien logot

Kokouskutsu vuosikokoukseen

Kangaskoskella 31.5.2023 klo 17

Tervetuloa Hiitolanjoki-yhdistyksen vuosikokoukseen!

Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt vuosikokousasiat.
Lopuksi kuullaan Hiitolanjoen projektien edistymisestä.

************************************************************

Vuosikokouksen asialista

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi äänten laskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisill
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio ja jäsenmaksut
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
10. Kokouksen päättäminen

Tiedotusta ja keskustelua Hiitolanjoen projektien ajankohtaisista asioista.

Tervetuloa!
Hiitolanjoki-yhdistyksen hallitus

Lohikalojen poikastuotto Hiitolanjoella rohkaisee käynnistämään uusia hankkeita

Hiitolanjoelta on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön ennallistettujen koskien uudet kutualueet.  

Järvilohikannan tilasta Saimaalla on kuultu huolestuttavia uutisia viime päivinä. Lohikaloille soveltuvat lisääntymisalueet Vuoksen vesistön virtavesissä ovat olleet vuosikymmeniä erilaisten patojen takana, eikä kalanviljelylaitosten keinotekoinen poikastuotanto riitä pitämään kantaa elinvoimaisena. Voimayhtiöt ja eräät tutkijatkin ovat esittäneet epäilyjä patojen poistamisen merkityksestä kalakannoille. 

Hiitolanjoelta sen sijaan on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön poistettujen voimalapatojen takaa avautuneet ja ennallistettujen koskien uudet kutualueet.  

Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti elokuussa 2022 koekalastuksen Hiitolanjoen Kangaskoskella, jossa pato oli poistettu vajaa vuosi aiemmin syksyllä 2021. Kalanpoikasia havaittiin huomattava määrä, joka laskennallisesti koko kosken pinta-alaan (6150 m2) suhteutettuna antaa kokonaismääräksi varovaisesti arvioiden 2500 lohikalan poikasta.  

Hydrobiologi Markus Tapaninen osallistui koekalastukseen ja kertoo havainnoista: 

” Saaliiksi saadut lohikalat oli kaikki yhtä lukuun ottamatta kesän vanhoja, eli edellisen syksyn kudusta syntyneet. Keskimääräinen tiheys koealoilla oli 78 lohikalan poikasta aarilla, joista 18 % oli lohen poikasia. Tämä suhde tulee jatkossa muuttumaan, kun Laatokalta vaeltavat lohet valtaavat kosken. Ja poikasmäärät ei todennäköisesti pienene jatkossa, jos emokaloilla on vapaa nousu Venäjän puolelta. ”

Syyskuussa tehdään seuraavat koekalastukset ja saadaan tietoja myös Lahnasenkoskelta, jossa pato purettiin viime syksynä. Kosken tuotantoala on samaa kokoluokkaa, mutta kalamääristä ei voi vielä sanoa, koska koski valmistui vasta kudun aikana. 

Kangaskosken yläosa
Kuduntarkkailijat Kangaskosken niskalla lokakuussa 2022

Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä iloitsee tuloksesta:

” On upeaa, että patojen purkaminen tuottaa tuloksia näin nopeasti. Jännittää nähdä, millaisia poikasmääriä tulevat vuodet tuovat. Hiitolanjoesta tulee todellinen synnytyslaitos kalanpoikasille. ”

( Kuva lohenpoikasesta /Tuuri, koskikuva /Hanna Ollikainen)

Lohet rynnivät Lahnasenkoskeen kesken työmaan

Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistus on edennyt suunnitellussa aikataulussa, mutta valtava urakka ottaa aikaa. Lohikalojen kutuaikaa loka-marraskuussa, eivätkä kalat malta odottaa että koneet väistyisivät Lahnasenkosken työmaalta!

”Tolkuton määrä kalaa Hiitolanjoella”

Nyt lokakuun puolivälin lähestyessä Hiitolanjoen koskilla on havaittu vilkasta liikennettä. MMM:n Nousuohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen havaitsi 14.10. Kangaskosken uudella niskalla vähintään 20 kalaa, koskessa useita kutupesiä ja kaloja. Myös perinteisellä kutualueella kosken alapuolella, laavun lähistöllä oli kaloja enemmän kuin aiemmin on nähty. Tämä kohta, jossa syksyllä 2019 oli kalakamera, katso veden alla kuvattuvideokooste.

Lahnasenkosken työmaalla on myös havaittu viime päivinä vilskettä, kun kalat nouseva jo koskeen välittämättä työkoneista. Kaloja on kuvattu uudelta rakennettavalta sillalta sekä työmaapadolta. Kaloja on myös padon yläpuolella, minne niiden on täytynyt uida rumpuputkien läpi.

Lahnasenkosken työmaa 13.10.2022

Lahnasenkosken työmaa kokonaisuudessaan. Työmaapato patoaa yläpuolisen vesialtaan vedet siihen tasoon, johon vedenpinta tulee asettumaan kosken valmistuttua. Työmaapato madalletaan ja siitä muotoillaan kosken pohjakynnys. Voimalan yläkanavan täyttö on vielä käynnissä, siitä tulee kävijöille oleskelupaikka. Vasemmalta joen rantaa seuraileva työmaatie säilytetään kapeampana ulkoilureittinä. Kaikki uudet polut sekä silta on rakennettu esteettömiksi.

Työt Lahnasenkoskessa ovat valmistumassa lokakuun loppuun mennessä, jolloin koski on pelkästään kalojen valtakuntaa. Sen jälkeen jatkuu sillan, yläkanavan ja ympäristön rakentaminen retkeilijöille. Lahnasenkosken virkistyspolkujen avaamisen aitaulusta tiedotetaan marraskuussa, siihen saakka alue on työmaata eikä sinne ole lupa mennä!

Hiitolanjoen mallia esitetään Heinävedellä sijaitseville Palokin koskille

Heinäveden ja Tuusniemen kunnat tilasivat maakuntaneuvos Matti Viialaiselta selvityksen Palokin koskien vapauttamisesta. Viialainen laati selvityksen Hiitolanjoen Voima Oy:n nimissä, hallituksen jäsenen ominaisuudessa. Hiitolanjoen Voima Oy on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.

Tutustu Palokin koskien historiaan ja nykytilanteeseen (n. 5 min)

Katso tästä esitys selvityksestä

Pohjois-Karjalan Sähkön omistama Palokki on ns. pienvoimala eli teholtaan alle 10 MW ja edustaa vain, paikallisesta merkityksestään huolimatta, muutamaa promillea koko maan sähköntuotantokapasiteetista. Siihen verrattuna koskien ennallistamisesta koituva hyöty uhanalaisille kalakannoille ja koko Itä-Suomen elinvoimaisuudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle on tuntuvasti suurempi, toteaa Viialainen.

Heinävedellä sijaitsevien kahdeksan kosken ennallistaminen pystyttäisiin toteuttamaan vuoden 2030 alkuun mennessä noin 25 M€:n kokonaiskustannuksilla. Arvio perustuu valtion virtavesien ennallistamista rahoittavassa Nousu-ohjelmassa mm. Hiitolanjoella, Virtaankoskella ja Kuusinkijoella käytettyihin ja myös voimayhtiöiden välisissä kaupoissa viime vuosina toteutuneisiin kustannuksiin. Riittävä kompensaatio voimalan omistajalle voitaisiin suorittaa myös vastaavana (7 MW, 30 GWh) vesivoimatehona ja tuotantona muualta.

Saimaan järvilohen ja järvitaimenen tilanne on kriittinen

Viialaisen mukaan kokonaan vapaa Palokki on suuren pinta-alansa ja vesimääränsä ansiosta selvästi paras vaihtoehto sekä lohikalojen että matkailun ja alueen virkistyskäytön kannalta. Sekä äärimmäisen uhanlaisen Saimaan järvilohen että erittäin uhanalaisen järvitaimenen tilanne on mm. pahentuneen vesihomeongelman takia erittäin kriittinen. Siksi Palokin jopa 30 hehtaarin poikastuontantoalue keskimäärin 21 m3/s virtaamalla on saatava Saimaan lohikalojen luontaiseen elinkiertoon.

FT Jorma Piirosen mukaan on iso riski, että laitosviljelyn ja istutusten varassa oleva erittäin uhanalainen Saimaan järvilohi menetetään lisääntyneen vesihomeongelma takia. Vesihome on viljeltyjen ja luonnonkalojen ihoon tarttuva leväsieni. Istutuksiin ei saada enää kylliksi poikasia, mikä heikentää lohikalakantoja Vuoksen vesistössä. Myös Heinäveden reitin ja Juojärven heikot taimenkannat tarvitsevat Piirosen mukaan isää kunnollisia poikastuotantoalueita luontaisen elinkierron vahvistamiseksi.

Sähkö poikkeustilanne on väliaikainen

Käsillä on korkeintaan vuoden aikaikkuna, jolloin on päätettävä mitä Palokille tehdään. Vuodesta 1961 pyörinyt Kaplan-turpiini on lähivuosina tulossa käyttöikänsä päähän ja siksi käsillä on ainutlaatuinen mahdollisuus pelastaa ja vahvistaa luonnonmukaisia lohikalakantoja Saimaalla.

Nykyinen sähkön hintapiikki on seuraus poikkeuksellisesta häiriötilanteesta sähkömarkkinoilla. Viialainen uskoo, että tämä tilanne ei kuitenkaan jatku enää 2020-luvun loppupuolella, jolloin voimalaitos vasta poistuisi tuotannosta. Tuuli-ja aurinkovoiman nopea lisärakentaminen ja Olkiluodon uuden ydinvoimalan käyttöönotto varmistavat sen, ettei Palokin voimalaitoksen poistuminen vaarantaisi kotimaista sähköntuotantoa tai huoltovarmuutta.

Viialainen ehdottaa neuvotteluratkaisua valtiovallan vetovastuulla. Hän ei sulje pois kokonaan myöskään ratkaisua, jossa voimatuotanto voisi jatkua pienemmässä mittakaavassa. Jos kalojen kannalta riittävän hyvä hybridimalli osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi, alueellisen sähköverkon toimivuuden ja aluetalouden kannalta hyödyllinen uusiutuvan säätöenergian voisi jatkua Palokissa. Turbiini uusittaisiin mutta siihen ohjattaisiin pääosan vuotta nykyistä pienempi vesimäärä.

Selvityshenkilö Matti Viialainen esittää Palokin koskien vapauttamista kokonaan

Selvitysmies Matti Viialaisen kannalta Palokin koskien vapauttaminen on paras konkreettinen keino heikkojen taimenkantojen ja Saimaan järvilohen pelastamiseksi. Yhdessä PKS:n kanssa tehtävä kokonais- tai hybridiratkaisu mahdollistaa sen. Viialaisen mielestä minimiratkaisu eli pelkkä luonnonmukainen kalatie vähäisellä vesimäärällä, ei riitä, sillä se ei auta järvilohta eikä tuo juurikaan hyötyä matkailuelinkeinolle ja muulle toiminnalle alueella.

Joka tapauksessa ratkaisun ja korvaustason täytyy olla sellainen, että se on Voimalan omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ja sen omistajakuntien kannalta kohtuullinen ja reilu eli hyväksyttävissä.

Viialainen korostaa, että vastuu ympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta on kaikilla, mutta erityisesti valtiolla. Siksi tarvitaan valtioneuvostotason päätös vahvistamaan taimenkantoja Vuoksen vesistössä ja pelastamaan ainutlaatuinen reliktilaji Saimaan järvilohi.

Lisätiedot Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, matti.viialainen@virtaankoski.fi

Näin Lahnasenkosken padon purku ja ennallistus etenee

Tähän artikkeliin on koottu kuvia Hiitolanjoen Lahnasenkosken työmaasta. Seuraa työmaata täällä – työmaa-alueella liikkuminen on ehdottomasti kielletty kaikkien osapuolten turvallisuuden takaamiseksi! Myös maisemapolulla liikkuminen on kielletty.

Vuonna 1911 käynnistyneen Lahnasenkosken voimalan turbiinit pysähtyivät lopullisesti 31.7.2022.

Työmaa käynnistyi jo heinäkuussa ennen voimalan toiminnan päättymistä työmaatien valmistamisella ja työpadon aloittamisella.

Tien rakentaminen joen varteen
Työmaatien rakentaminen. Kuva Hanna Ollikainen 4.7.2022
Kaivinkone ja kuorma-auto rakentamassa patoa
Louhetta ajetaan työpadolle. Kuva Hanna Ollikainen 1.8.2022
Pato ja kaivinkone
Lahnasenkoskenv pato. Kuva Mikko Nikkinen

Lahnasenkosken työmaa, vesi juoksee hiljenneen voimalan läpi ja patoa päästään purkamaan. Kuva Mikko Nikkinen 19.8.2022

Pato katoaa maisemasta. Kuvat Mikko Nikkinen 23.8.2022

Kutusoraa ajetaan kosken alaosaan.

Lahnasenkosken alaosa on muotoiltu lohikalojen nousulle ja kudulle sopivaksi.

Lahnasenkosken ennallistamisurakka alkaa näkyä liikenteessä Hiitolanjoen ympäristössä

Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistuksen urakan valmistelutyöt ovat alkamassa jo heinäkuun alussa. Työmaata varten rakennetaan ensin työmaatie Ritakoskentieltä Lahnasenkosken padon yläpuolelle, tulevan pohjakynnyksen kohdalle. Rakennustyössä tarvittavat maa-ainekset kuljetetaan Ritakosken maantien kautta työmaalle.

Väliaikainen työmaatie rakennetaan osittain joen itärantaan.Rakennustyöt ovat alkaneet viikolla 26 kesäkuussa työmaatien rakentamisella ja työt valmistuvat joulukuussa 2022. Lahnasenkosken vesivoimalaitoksen lakkautustyöt sisältävät seuraavia rakennustöitä:

  • nykyisten patorakenteiden osittaiset purkutyöt
  • kävelysillan rakentamisen
  • pohjapadon rakentamisen
  • tekokosken rakentamisen
  • voimalaitoksen yläkanavan täyttötyöt
  • aluerakennustyöt

Ritakoskentie (14927) suljetaan kokonaan liikenteeltä 11.7.2022 – 30.11.2022 väliseksi ajankohdaksi n. 700 m matkalta alkaen Ritakoskentien ja Karjalantien (vt 6) liittymästä. Kiinteistöille kulku sallitaan koko työajan.

Kiertotie Ritakoskentien ollessa suljettuna kulkee Ritakoskentie – Kangaskoskentie – Karjalantie (vt 6) kautta. Kierotien pituus on n. kuusi (6) kilometriä.

Lisätietoja antavat:

  • Tilaaja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen, p. 040 823 5105
  • Pääurakoitsija Oteran Oy, työpäällikkö Timo Luukkonen, p. 040 596 0331
  • Rakennuttajakonsultti Silta TSV Oy, projektipäällikkö Harri Keskinen, p. 0400 660052

KUTSU Kaikille vapaa Kangaskoski 20.11.2021

Kaikille vapaa Kangaskoski – tilaisuus la 20.11. klo 10-15

Työt Hiitolanjoen Kangaskosken ympärillä ovat valmistumassa ja avoin yleisötilaisuus järjestetään Kangaskosken voimalalla lauantaina 20.11.2021 klo 10-15.

Lämpimästi tervetuloa mukaan yleisötilaisuuteen ja katsastamaan, mitä syksyn mittaan on alueella saatu aikaiseksi. Tilaisuuden aikana on esittely ja vaihtuvia puheita tasatunnein klo 11-14. Äänessä ainakin virkistysaluesäätiön Hanna Ollikainen, kansanedustaja Hanna Holopainen, kunnanjohtaja Harri Anttila ja Hiitolanjokiyhdistyksen Mikko Europaeus. Puheiden välillä on mahdollisuus tutustua alueeseen omaan tahtiin.

Mahdollisuus tutustua Kangaskosken voimalan sisätiloihin.
Tilaisuuteen osallistuvien on huomioitava viranomaisten vallitseva koronaohjeistus!

Tilaisuudessa on glögitarjoilu.

Edit 16.11.2021 – Puheenvuorot:

klo 11 Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
Harri Anttila, Rautjärven kunta
Manu Vihtonen, WWF
klo 12 Hanna Holopainen, kansanedustaja
Laura Blomqvist , Etelä-Karjalan liitto
klo 13 Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
Mikko Europaeus, Hiitolanjoki-yhdistys
klo 14 Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Autojen pysäköinti Kangaskoskentien varteen on kielletty! Ohjaus P-alueelle, mistä kävellen patoalueelle.