Kokous pidetään Simpeleen työväentalolla, Simpeleentie 44.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Tule mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja päättämään yhdistyksen toiminnasta!
Kokouksen jälkeen klo 15 on mahdollisuus nähdä Marjaana Tykkyläisen kirjoittaman ja ohjaaman ”Juvanpauhu saa valjaat” -näytelmän esitys, joka liittyy osaltaan myös Hiitolanjokeen.
Jos et pääse kokoukseen, seuraa yhdistyksen sivulta tälle vuodelle vahvistettava jäsenmaksu, päivitys kokouksen jälkeen.
Kokous pidetään Kangaskosken laavurannassa alkaen klo 18.00
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Hiitolanjoen projektien ja matkailuympäristön valmistuttua, lähivuosina avautuvan Kangaskosken museon myötä on selvitettävä Hiitolanjoki-yhdistyksen tulevan toiminnan tavoitteita. Tule mukaan keskustelemaan!
Jos et pääse kokoukseen, seuraa yhdistyksen sivulta tälle vuodelle vahvistettava jäsenmaksu, päivitys kokouksen jälkeen.
Hiitolanjoessa on tänä keväänä poikkeuksellisen runsas kevättulva, virtaama noin 30 m3/s, kun normaali kevättulva on 20 m3/s keskivirtaaman ollessa alle 10 m3/s. Uusi Lahnasenkoski kesti hyvin ensimmäisen normaalin kevään 2023. Tämän kevään poikkeuksellinen kevättulva ja sen aiheuttama voimakas virtaus patoon avatun aukon kohdalla sai entisen padonkohdan alapuolelle kerrostetut kiviainekset liikkeelle ja vesi virtaa nyt kapeaa uomaa pitkin.
Lohenpoikasia havaittiin syksyllä 2023 tehdyssä sähkökoekalastuksessa vain kosken yläosalla, mistä on myös havaittu kutupesät, joten lohen kudulle ei tästä tapahtumasta ole aiheutunut merkittävää haittaa.
Alla vasemmanpuoleisissa kuvissa tilanne 2.4.2024 ja oikealla ja yläkuvasssa kosken alaosan vesi juokseen tulvan syövyttämässä uomassa 15.4.2024.
Lahnasenkosken ylittävä silta ei vaurioitunut kevättulvassa, joten sillalla on turvallista kulkea. Tulva on nostanut vedenpintaa Lahnasenkosken ja Ritakosken välillä Ritakoskentien puoleiselle rantaraitille, jolle menemistä ei suositella ennen kuin vesi laskee. Lahnasenkoskelle pääsee parhaiten joten länsipuolelta Lahnasenkoskentien kautta. Syntynyt uoma täytetään isommilla kivilohkareilla, joita voimakaskaan virta ei vie mennessään.
Lahnasenkosken kunnostus saadaan käyntiin pikaisesti kosken rakentaneiden urakoitsijoiden toimesta. Työmaatie avataan Ritakoskentieltä ns. huoltotien kautta kosken alaosaan. Koska työmaakoneiden liikennettä on nuotiokatoksen ohi, joudutaan katos sekä lintutornille menevä polku sulkemaan retkeilijöiltä turvallisuuden vuoksi. Lahnasenkosken sillalle saa mennä seuraamaan kosken kuohuja ja nyt myös työmaan etenemistä, mutta sillalta nuotiokatoksen ja lintutornin suuntaan ei pääse. Kielto on voimassa kunnes vaurion kunnostus koskessa valmistuu.
Hiitolanjoen projekti on saatu päätökseen, ja joen monivaiheisessa historiassa alkaa nyt uusi aikakausi. Viime syksynä toteutettiin viimeisen nousuesteen poistaminen Ritakoskella. Tämä avasi yli 100 vuotta padon takana olleet alueet Laatokalta nousevan äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle, jonka elvyttäminen on projektin tärkein tavoite.
Hiitolanjoen kosket ovat nyt avoinna myös retkeilijöille ja matkailijoille. Samaan aikaan patojenpurku-urakoiden kanssa on parannettu virkistyspalveluita kaikkien kolmen kosken ympäristössä. Hiitolanjoen kuohuvat kosket tarjoavat upeita elämyksiä luonnonystäville. Alueelle pääsee helposti usean pysäköintialueen kautta, joilta lähtevät polut on kunnostettu turvalliseksi kulkea myös lapsiperheille ja apuvälineillä liikkuville ainakin lumettomana aikana. Talvikunnossapitoa poluille ja koskille ei ole mahdollista järjestää.
Patojen purkamisessa sekä virkistysalueen rakennuttajana on Hiitolanjoen koski- ja virkistysalueen omistava Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Hankkeen kolmas ja viimeinen vaihe Ritakoskella valmistui suunnitellussa aikataulussa hyvien yhteistyökumppanien ansiosta. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö haluaa vielä kiittää kaikkia projektiin osallistuneita.
Maveplanin, Maisemasuunnittelutoimisto Näkymän ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntemus suunnittelussa sekä Silta-TSV:n, Oteranin ja Destia ja River Diggers osaamisella toteutuksessa oli ratkaiseva merkitys projektin onnistumiseen.
Suuri kiitos kuuluu myös projektin rahoittajille, joiden panosta ilman hanke ei olisi voinut toteutua: Maa- ja metsätalousministeriö, Rautjärven kunta, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, WWF, OP Etelä-Karjala, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Metsä Group, UPM ja European Open Rivers Programme sekä yksityiset henkilöt.
Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt vuosikokousasiat.
Lopuksi kuullaan Hiitolanjoen projektien edistymisestä.
************************************************************
Vuosikokouksen asialista
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi äänten laskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisill
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio ja jäsenmaksut
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
10. Kokouksen päättäminen
Tiedotusta ja keskustelua Hiitolanjoen projektien ajankohtaisista asioista.
Tervetuloa!
Hiitolanjoki-yhdistyksen hallitus
Hiitolanjoelta on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön ennallistettujen koskien uudet kutualueet.
Järvilohikannan tilasta Saimaalla on kuultu huolestuttavia uutisia viime päivinä. Lohikaloille soveltuvat lisääntymisalueet Vuoksen vesistön virtavesissä ovat olleet vuosikymmeniä erilaisten patojen takana, eikä kalanviljelylaitosten keinotekoinen poikastuotanto riitä pitämään kantaa elinvoimaisena. Voimayhtiöt ja eräät tutkijatkin ovat esittäneet epäilyjä patojen poistamisen merkityksestä kalakannoille.
Hiitolanjoelta sen sijaan on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön poistettujen voimalapatojen takaa avautuneet ja ennallistettujen koskien uudet kutualueet.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti elokuussa 2022 koekalastuksen Hiitolanjoen Kangaskoskella, jossa pato oli poistettu vajaa vuosi aiemmin syksyllä 2021. Kalanpoikasia havaittiin huomattava määrä, joka laskennallisesti koko kosken pinta-alaan (6150 m2) suhteutettuna antaa kokonaismääräksi varovaisesti arvioiden 2500 lohikalan poikasta.
Hydrobiologi Markus Tapaninen osallistui koekalastukseen ja kertoo havainnoista:
” Saaliiksi saadut lohikalat oli kaikki yhtä lukuun ottamatta kesän vanhoja, eli edellisen syksyn kudusta syntyneet. Keskimääräinen tiheys koealoilla oli 78 lohikalan poikasta aarilla, joista 18 % oli lohen poikasia. Tämä suhde tulee jatkossa muuttumaan, kun Laatokalta vaeltavat lohet valtaavat kosken. Ja poikasmäärät ei todennäköisesti pienene jatkossa, jos emokaloilla on vapaa nousu Venäjän puolelta. ”
Syyskuussa tehdään seuraavat koekalastukset ja saadaan tietoja myös Lahnasenkoskelta, jossa pato purettiin viime syksynä. Kosken tuotantoala on samaa kokoluokkaa, mutta kalamääristä ei voi vielä sanoa, koska koski valmistui vasta kudun aikana.
Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä iloitsee tuloksesta:
” On upeaa, että patojen purkaminen tuottaa tuloksia näin nopeasti. Jännittää nähdä, millaisia poikasmääriä tulevat vuodet tuovat. Hiitolanjoesta tulee todellinen synnytyslaitos kalanpoikasille. ”
( Kuva lohenpoikasesta /Tuuri, koskikuva /Hanna Ollikainen)
Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistus on edennyt suunnitellussa aikataulussa, mutta valtava urakka ottaa aikaa. Lohikalojen kutuaikaa loka-marraskuussa, eivätkä kalat malta odottaa että koneet väistyisivät Lahnasenkosken työmaalta!
Nyt lokakuun puolivälin lähestyessä Hiitolanjoen koskilla on havaittu vilkasta liikennettä. MMM:n Nousuohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen havaitsi 14.10. Kangaskosken uudella niskalla vähintään 20 kalaa, koskessa useita kutupesiä ja kaloja. Myös perinteisellä kutualueella kosken alapuolella, laavun lähistöllä oli kaloja enemmän kuin aiemmin on nähty. Tämä kohta, jossa syksyllä 2019 oli kalakamera, katso veden alla kuvattuvideokooste.
Lahnasenkosken työmaalla on myös havaittu viime päivinä vilskettä, kun kalat nouseva jo koskeen välittämättä työkoneista. Kaloja on kuvattu uudelta rakennettavalta sillalta sekä työmaapadolta. Kaloja on myös padon yläpuolella, minne niiden on täytynyt uida rumpuputkien läpi.
Lahnasenkosken työmaa kokonaisuudessaan. Työmaapato patoaa yläpuolisen vesialtaan vedet siihen tasoon, johon vedenpinta tulee asettumaan kosken valmistuttua. Työmaapato madalletaan ja siitä muotoillaan kosken pohjakynnys. Voimalan yläkanavan täyttö on vielä käynnissä, siitä tulee kävijöille oleskelupaikka. Vasemmalta joen rantaa seuraileva työmaatie säilytetään kapeampana ulkoilureittinä. Kaikki uudet polut sekä silta on rakennettu esteettömiksi.
Työt Lahnasenkoskessa ovat valmistumassa lokakuun loppuun mennessä, jolloin koski on pelkästään kalojen valtakuntaa. Sen jälkeen jatkuu sillan, yläkanavan ja ympäristön rakentaminen retkeilijöille. Lahnasenkosken virkistyspolkujen avaamisen aitaulusta tiedotetaan marraskuussa, siihen saakka alue on työmaata eikä sinne ole lupa mennä!
Heinäveden ja Tuusniemen kunnat tilasivat maakuntaneuvos Matti Viialaiselta selvityksen Palokin koskien vapauttamisesta. Viialainen laati selvityksen Hiitolanjoen Voima Oy:n nimissä, hallituksen jäsenen ominaisuudessa. Hiitolanjoen Voima Oy on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.
Pohjois-Karjalan Sähkön omistama Palokki on ns. pienvoimala eli teholtaan alle 10 MW ja edustaa vain, paikallisesta merkityksestään huolimatta, muutamaa promillea koko maan sähköntuotantokapasiteetista. Siihen verrattuna koskien ennallistamisesta koituva hyöty uhanalaisille kalakannoille ja koko Itä-Suomen elinvoimaisuudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle on tuntuvasti suurempi, toteaa Viialainen.
Heinävedellä sijaitsevien kahdeksan kosken ennallistaminen pystyttäisiin toteuttamaan vuoden 2030 alkuun mennessä noin 25 M€:n kokonaiskustannuksilla. Arvio perustuu valtion virtavesien ennallistamista rahoittavassa Nousu-ohjelmassa mm. Hiitolanjoella, Virtaankoskella ja Kuusinkijoella käytettyihin ja myös voimayhtiöiden välisissä kaupoissa viime vuosina toteutuneisiin kustannuksiin. Riittävä kompensaatio voimalan omistajalle voitaisiin suorittaa myös vastaavana (7 MW, 30 GWh) vesivoimatehona ja tuotantona muualta.
Viialaisen mukaan kokonaan vapaa Palokki on suuren pinta-alansa ja vesimääränsä ansiosta selvästi paras vaihtoehto sekä lohikalojen että matkailun ja alueen virkistyskäytön kannalta. Sekä äärimmäisen uhanlaisen Saimaan järvilohen että erittäin uhanalaisen järvitaimenen tilanne on mm. pahentuneen vesihomeongelman takia erittäin kriittinen. Siksi Palokin jopa 30 hehtaarin poikastuontantoalue keskimäärin 21 m3/s virtaamalla on saatava Saimaan lohikalojen luontaiseen elinkiertoon.
FT Jorma Piirosen mukaan on iso riski, että laitosviljelyn ja istutusten varassa oleva erittäin uhanalainen Saimaan järvilohi menetetään lisääntyneen vesihomeongelma takia. Vesihome on viljeltyjen ja luonnonkalojen ihoon tarttuva leväsieni. Istutuksiin ei saada enää kylliksi poikasia, mikä heikentää lohikalakantoja Vuoksen vesistössä. Myös Heinäveden reitin ja Juojärven heikot taimenkannat tarvitsevat Piirosen mukaan isää kunnollisia poikastuotantoalueita luontaisen elinkierron vahvistamiseksi.
Käsillä on korkeintaan vuoden aikaikkuna, jolloin on päätettävä mitä Palokille tehdään. Vuodesta 1961 pyörinyt Kaplan-turpiini on lähivuosina tulossa käyttöikänsä päähän ja siksi käsillä on ainutlaatuinen mahdollisuus pelastaa ja vahvistaa luonnonmukaisia lohikalakantoja Saimaalla.
Nykyinen sähkön hintapiikki on seuraus poikkeuksellisesta häiriötilanteesta sähkömarkkinoilla. Viialainen uskoo, että tämä tilanne ei kuitenkaan jatku enää 2020-luvun loppupuolella, jolloin voimalaitos vasta poistuisi tuotannosta. Tuuli-ja aurinkovoiman nopea lisärakentaminen ja Olkiluodon uuden ydinvoimalan käyttöönotto varmistavat sen, ettei Palokin voimalaitoksen poistuminen vaarantaisi kotimaista sähköntuotantoa tai huoltovarmuutta.
Viialainen ehdottaa neuvotteluratkaisua valtiovallan vetovastuulla. Hän ei sulje pois kokonaan myöskään ratkaisua, jossa voimatuotanto voisi jatkua pienemmässä mittakaavassa. Jos kalojen kannalta riittävän hyvä hybridimalli osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi, alueellisen sähköverkon toimivuuden ja aluetalouden kannalta hyödyllinen uusiutuvan säätöenergian voisi jatkua Palokissa. Turbiini uusittaisiin mutta siihen ohjattaisiin pääosan vuotta nykyistä pienempi vesimäärä.
Selvitysmies Matti Viialaisen kannalta Palokin koskien vapauttaminen on paras konkreettinen keino heikkojen taimenkantojen ja Saimaan järvilohen pelastamiseksi. Yhdessä PKS:n kanssa tehtävä kokonais- tai hybridiratkaisu mahdollistaa sen. Viialaisen mielestä minimiratkaisu eli pelkkä luonnonmukainen kalatie vähäisellä vesimäärällä, ei riitä, sillä se ei auta järvilohta eikä tuo juurikaan hyötyä matkailuelinkeinolle ja muulle toiminnalle alueella.
Joka tapauksessa ratkaisun ja korvaustason täytyy olla sellainen, että se on Voimalan omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ja sen omistajakuntien kannalta kohtuullinen ja reilu eli hyväksyttävissä.
Viialainen korostaa, että vastuu ympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta on kaikilla, mutta erityisesti valtiolla. Siksi tarvitaan valtioneuvostotason päätös vahvistamaan taimenkantoja Vuoksen vesistössä ja pelastamaan ainutlaatuinen reliktilaji Saimaan järvilohi.
Lisätiedot Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, matti.viialainen@virtaankoski.fi
Tähän artikkeliin on koottu kuvia Hiitolanjoen Lahnasenkosken työmaasta. Seuraa työmaata täällä – työmaa-alueella liikkuminen on ehdottomasti kielletty kaikkien osapuolten turvallisuuden takaamiseksi! Myös maisemapolulla liikkuminen on kielletty.
Vuonna 1911 käynnistyneen Lahnasenkosken voimalan turbiinit pysähtyivät lopullisesti 31.7.2022.
Työmaa käynnistyi jo heinäkuussa ennen voimalan toiminnan päättymistä työmaatien valmistamisella ja työpadon aloittamisella.
Pato katoaa maisemasta. Kuvat Mikko Nikkinen 23.8.2022
Kutusoraa ajetaan kosken alaosaan.
Lahnasenkosken alaosa on muotoiltu lohikalojen nousulle ja kudulle sopivaksi.
Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistuksen urakan valmistelutyöt ovat alkamassa jo heinäkuun alussa. Työmaata varten rakennetaan ensin työmaatie Ritakoskentieltä Lahnasenkosken padon yläpuolelle, tulevan pohjakynnyksen kohdalle. Rakennustyössä tarvittavat maa-ainekset kuljetetaan Ritakosken maantien kautta työmaalle.
Väliaikainen työmaatie rakennetaan osittain joen itärantaan.Rakennustyöt ovat alkaneet viikolla 26 kesäkuussa työmaatien rakentamisella ja työt valmistuvat joulukuussa 2022. Lahnasenkosken vesivoimalaitoksen lakkautustyöt sisältävät seuraavia rakennustöitä:
Ritakoskentie (14927) suljetaan kokonaan liikenteeltä 11.7.2022 – 30.11.2022 väliseksi ajankohdaksi n. 700 m matkalta alkaen Ritakoskentien ja Karjalantien (vt 6) liittymästä. Kiinteistöille kulku sallitaan koko työajan.
Kiertotie Ritakoskentien ollessa suljettuna kulkee Ritakoskentie – Kangaskoskentie – Karjalantie (vt 6) kautta. Kierotien pituus on n. kuusi (6) kilometriä.
Lisätietoja antavat:
