Näin Kangaskosken ennallistaminen etenee

Tähän artikkeliin kootaan kuvia Kangaskosken työmaasta elo-syyskuussa 2021. Kuvia täydennetään projektin edistyessä. (lisätty kuvia 3.8.)

TYÖMAA-ALUEELLA LIIKKUMINEN ON KIELLETTY, KULKU VAIN VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN LUVALLA JA TURVAVARUSTEISIIN PUKEUTUNEENA (KYPÄRÄ, TURVALIIVI JA -KENGÄT).

Työt Kangaskoskella käynnistyivät heti elokuun alussa välittömästi voimalan lähes 100 vuotta sähköä jauhaneen kaplan-turbiinin seisahduttua.

Kun vesi ei enää päässyt virtaamaan voimalan läpi, nousi vesi kanavassa ja juoksi ylivirtausluukkujen kautta.

Joen vesi juoksee koskiuomaan

Jotta vesi ei noussut liikaa Kangaskosken yläpuolella, avattiin säännöstelypadon luukut ja vesi päästettiin jo tulevaan koskeen eli luonnonuomaan. Työn aloitus oli ajoitettu ajankohtaan, jolloin virtaama on pieni, koskessa pystyi jopa liikkumaan koneella. Luonnonuomaan säännöstelypadon alapuolelle oli jo ajettu kutusoraa heinäkuussa, kun uoma oli vielä kuiva.

Kosken rakentamista varten tarvittava työapato

Ensimmäisenä aloitettiin työt tulevan kosken niskalla tuomalla maa-aineksia työpatoon, jonka alapuolelle alettiin muotoilla kosken niskan muodostavaa ns. pohjapatoa.

Koskea on muotoiltu kivillä

Kosken yläosaan on tuotu isoja kiviä ja rannat verhoiltu luonnonkivillä.

Joen pohjalta löytynyt pyörä

Joen pohjalta löytyi tällainen aarre – mikä lienee ja mikä mahtaa olla sen ikä?

Vesi alkaa laskea voimalakanavasta

Kun pohjapato alkoi toimia yläpuolisen vedenpinnan tasaajana, avattiin patoluukut kokonaan. Tällöin vesi laski padon kohdalla yläkanava alkoi kuivua.

Kanavasta paljastui komeaa louhittua kalliota, joitain vanhoja rakenteita.

Yläkanava kuivana
Uusi kosken sivuhaara kaivettu

Koskesta kaivettiin sivuhaara, joka tuo virtausta myös voimalan alapuolen vesialtaaseen. Kaivuutyön yhteydessä löytyi paikalla aiemmin sijainneen paperitehtaan rakenteisiin liittyvä betonilaatta, johon oli piikattava aukko purolle.

Voimalan välppä tuli näkyviin

Työt yläkanassa alkoivat viikolla 35. Ylijuoksuaukot ja voimalakanava suljetaan betoniseinämillä ennen kanavan täyttöä. Voimalan välppä tuli näkyviin

Vesi alkaa laskea kanavassa

(Tätä tarinaa täydennetään työn edetessä. Seuraava työvaihe on säännöstelypadon purkaminen ja yläkanavan täyttö kiviaineksilla. Urakan on määrä valmistua syksyn aikana.)

Kangaskosken säätelypato poistettiin syyskuun alkupäivinä. Padolla työskentelyä varten padolle rakennettiin työmaatie, jonka ali vesi johdettiin rumpuputkissa. Työmaatiet puretaan seuraavaksi sekä kosken niskalta että padolta ja viimeistellään koski sekä rannat.

Kangaskosken projektissa mukana mm:

  • Rakennuttaja: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
  • Rakennuttajakonsultti: Insinööritoimisto SuunnitteluKide Oy
  • Pääurakoitsija: Oteran Oy
  • Kosken suunnittelu: Maveplan Oy (ks. asemapiirros)
  • Kosken muotoilussa asiantuntija: Markus Tapaninen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
  • Koneurakoitsijat: Heikki Vaittinen ja Jani Nokelainen
  • Maa- ja kiviainekset: Karjalan Betoni Oy
  • Maisemasuunnitelma: Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä (ks. maisemasuunnielma)

Kangaskosken ennallistuksen rahoitus

Kangaskosken ennallistus on osa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta osarahoitettua RivTimes hanketta. Loppu rahoitus on Hiitolanjoen ennallistukseen saatuja avustuksia ja lahjoituksia.

CBC-ohjelman logo, jossa Suomen, EU:n ja Venäjän liput

Artikkelin kuvat Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Mitä tapahtuu parhaillaan RivTimesin parissa?

RivTimes-hankkeessa toteutetaan erilaisia työpaketteja eri hankekumppaneiden voimin. Lead Partnerin, eli Rautjärven kunnan vastuulla on työpaketti 1, mikä tarkoittaa Hiitolanjoen alueen matkailun yleissuunnitelma Masterplania. Sen toteutus kilpailutettiin tammi-helmikuussa. Masterplania lähtee toteuttamaan FCG, jolla on vankka kokemustausta vastaavista tehtävistä mm. kuntien, Liikenne- ja Väylävirastojen, VisitFinlandin ja Venäjän eri toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tullaan tekemään tiiviissä yhteistyössä kaikkien hankekumppaneiden, alueen matkailutoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen palaveri hankekumppaneiden kanssa olikin jo ja toimenpiteet käynnistyvät tästä vähitellen. Kesäkuussa on tarkoitus pitää ensimmäiset työpajat niin Suomen kuin Venäjänkin matkailutoimijoille.

Osana Masterplania selvitetään matkailuverkoston ja Hiitolanjoen alueen matkailun kehittymispotentiaalia. Nykyisten toimijoiden sekä vasta mahdollista matkailuyrittäjyyttä pohdiskelevien tai alaa opiskelevien kannattaakin seurata hankkeen tiedottamista ja osallistua mahdollisuuksien mukaan järjestettäviin työpajoihin ja tilaisuuksiin. Kaikki tilaisuudet verkostoitua ja kehittää omaa toimintaa muiden toimijoiden kanssa on hyvä hyödyntää, jotta pysyy aallon harjalla ja pelissä mukana. Keskeistä uudelle yrittäjyydelle ja jo olemassa olevan kehittämiselle on myös lähivuosina avautuvan Parikkalan rajanylityspaikan luoma matkailukysyntä Imatran, Savonlinnan ja Kiteen seuduilla sekä Venäjän puolella Sortavalan, Lahdenpohjan ja Käkisalmen piirien alueilla. Nykyistä palvelutarjontaa tullaan kartoittamaan osana hanketta, samoin kuin uusien palvelujen ja uuden yritystoiminnan potentiaalia. VisitFinlandin äskettäisen Venäjän matkailumarkkinakatsauksen perusteella Venäjällä matkailuala on toipumassa pandemian vaikutuksista muita maita nopeammin, ja siellä trendaava kotimaan matkailu tulee olemaan kova kilpailija Suomen puolen kohteille. Kuten joka paikassa muuallakin, korona on kuitenkin käynyt myös venäläisten kukkaroille, ja siksi edulliset matkakohteet ja lyhyet viikonloppulomat koetaan kiinnostavina. Venäläiset kulkevat lomakohteisiinsa mielellään junalla tai autolla, ja he pitävät erikoismajoitusvaihtoehdoista, kalastuksesta ja retkeilystä. Väkijoukot ja kiireen tuntu puolestaan eivät ole juuri nyt vetäviä tekijöitä. Esitystä kuunnellessani oli helppo todeta monen kohdan täsmäävän täydellisesti Hiitolanjoen alueelle!

Hiitolanjoki ympäristöineen on kaunista ja paljolti luonnontilaista. Työn alla olevassa Masterplanissa tullaankin huomioimaan Hiitolanjoen luontoarvot ja Laatokan lohi sekä liittyminen Green Belt -vyöhykkeeseen. Hiitolanjoen kohteiden saavutettavuus on myös yksi asia, jota tulee tarkastella ja kehittää. Suomen puoleisiin kohteisiin on helppo kulku valtatie 6:lta Simpeleen kohdalta. Luontokohdeiden saavutettavuusasioissa tullaan tekemään yhteistyötä LuLu-luonnon lumoa kaikille -hankkeen kanssa. LuLussa keskitytään nimenomaan esteettömyyteen ja saavutettavuusasioihin.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön työpaketit 2 ja 3 ovat masterplania konkreettisempia toimenpiteineen. Kangaskoskea ennallistetaan purkamalla pato ja rakentamalla ympäristöä luonnontilaisemmaksi lohia ja matkailijoita ajatellen. Vanhaan vesivoimalaan aletaan suunnitella museota matkailukäyttöön. Vierailin taannoin itse ensimmäistä kertaa voimalassa sisällä. Paikka on mielenkiintoinen, ja mielessäni alkoikin heti pyöriä ideoita, mitä kaikkea tulevan museon kylkeen voisikaan keksiä!

RivTimes-hankkeessa toteutettavilla toimenpiteillä pyritään hyödyttämään paikallisia vanhoja ja uusia yrittäjiä ja matkailutoimijoita sekä koko aluetta laajemminkin.