Näin Kangaskosken ennallistaminen etenee

Tähän artikkeliin kootaan kuvia Kangaskosken työmaasta elo-syyskuussa 2021. Kuvia täydennetään projektin edistyessä. (lisätty kuvia 3.8.)

TYÖMAA-ALUEELLA LIIKKUMINEN ON KIELLETTY, KULKU VAIN VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN LUVALLA JA TURVAVARUSTEISIIN PUKEUTUNEENA (KYPÄRÄ, TURVALIIVI JA -KENGÄT).

Työt Kangaskoskella käynnistyivät heti elokuun alussa välittömästi voimalan lähes 100 vuotta sähköä jauhaneen kaplan-turbiinin seisahduttua.

Kun vesi ei enää päässyt virtaamaan voimalan läpi, nousi vesi kanavassa ja juoksi ylivirtausluukkujen kautta.

Joen vesi juoksee koskiuomaan

Jotta vesi ei noussut liikaa Kangaskosken yläpuolella, avattiin säännöstelypadon luukut ja vesi päästettiin jo tulevaan koskeen eli luonnonuomaan. Työn aloitus oli ajoitettu ajankohtaan, jolloin virtaama on pieni, koskessa pystyi jopa liikkumaan koneella. Luonnonuomaan säännöstelypadon alapuolelle oli jo ajettu kutusoraa heinäkuussa, kun uoma oli vielä kuiva.

Kosken rakentamista varten tarvittava työapato

Ensimmäisenä aloitettiin työt tulevan kosken niskalla tuomalla maa-aineksia työpatoon, jonka alapuolelle alettiin muotoilla kosken niskan muodostavaa ns. pohjapatoa.

Koskea on muotoiltu kivillä

Kosken yläosaan on tuotu isoja kiviä ja rannat verhoiltu luonnonkivillä.

Joen pohjalta löytynyt pyörä

Joen pohjalta löytyi tällainen aarre – mikä lienee ja mikä mahtaa olla sen ikä?

Vesi alkaa laskea voimalakanavasta

Kun pohjapato alkoi toimia yläpuolisen vedenpinnan tasaajana, avattiin patoluukut kokonaan. Tällöin vesi laski padon kohdalla yläkanava alkoi kuivua.

Kanavasta paljastui komeaa louhittua kalliota, joitain vanhoja rakenteita.

Yläkanava kuivana
Uusi kosken sivuhaara kaivettu

Koskesta kaivettiin sivuhaara, joka tuo virtausta myös voimalan alapuolen vesialtaaseen. Kaivuutyön yhteydessä löytyi paikalla aiemmin sijainneen paperitehtaan rakenteisiin liittyvä betonilaatta, johon oli piikattava aukko purolle.

Voimalan välppä tuli näkyviin

Työt yläkanassa alkoivat viikolla 35. Ylijuoksuaukot ja voimalakanava suljetaan betoniseinämillä ennen kanavan täyttöä. Voimalan välppä tuli näkyviin

Vesi alkaa laskea kanavassa

(Tätä tarinaa täydennetään työn edetessä. Seuraava työvaihe on säännöstelypadon purkaminen ja yläkanavan täyttö kiviaineksilla. Urakan on määrä valmistua syksyn aikana.)

Kangaskosken säätelypato poistettiin syyskuun alkupäivinä. Padolla työskentelyä varten padolle rakennettiin työmaatie, jonka ali vesi johdettiin rumpuputkissa. Työmaatiet puretaan seuraavaksi sekä kosken niskalta että padolta ja viimeistellään koski sekä rannat.

Kangaskosken projektissa mukana mm:

  • Rakennuttaja: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
  • Rakennuttajakonsultti: Insinööritoimisto SuunnitteluKide Oy
  • Pääurakoitsija: Oteran Oy
  • Kosken suunnittelu: Maveplan Oy (ks. asemapiirros)
  • Kosken muotoilussa asiantuntija: Markus Tapaninen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
  • Koneurakoitsijat: Heikki Vaittinen ja Jani Nokelainen
  • Maa- ja kiviainekset: Karjalan Betoni Oy
  • Maisemasuunnitelma: Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä (ks. maisemasuunnielma)

Kangaskosken ennallistuksen rahoitus

Kangaskosken ennallistus on osa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta osarahoitettua RivTimes hanketta. Loppu rahoitus on Hiitolanjoen ennallistukseen saatuja avustuksia ja lahjoituksia.

CBC-ohjelman logo, jossa Suomen, EU:n ja Venäjän liput

Artikkelin kuvat Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Kangaskosken Kaplan-turbiini pysähtynyt

Hiitolanjoen vapautuminen vaelluskaloille toteutuu tänä syksynä

Kangaskosken vesivoimalaitos tuotti sähköä Simpeleen tehtaalle lähes sata vuotta. Kolmesta vapautettavasta koskesta alimmaisen voimalan tuotanto on päättynyt heinäkuun lopulla. Hiitolanjoen vesi ei juokse enää ensimmäisen Suomessa valmistetun Kaplan-turbiinin läpi, vaan ohijuoksutuksena koskiuomaan toistaiseksi vielä säännöstelypadon kautta. Kosken rakentaminen käynnistyy välittömästi Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan ehtojen mukaisesti.

Ensimmäisenä rakennetaan ns. pohjapato Kangaskosken ylittävän sillan ylävirran puolelle. Se muodostaa kosken niskan ja pitää vedenpinnan entisessä tasossa Kangaskosken ja Lahnasenkosken välisellä jokiosuudella. Muodostuvan kosken periaate näkyy Kangaskosken asemapiirroksesta. Pohjapadon valmistuttua puretaan voimalaitoksen pato siten, että kummallekin reunalle siitä jää näkyviin muutaman metrin rakenne muistona lähes sadan vuoden ajasta, jonka Kangaskosken voimalaitos oli toiminnassa. Kun joen pinta alkaa laskea jo pohjapadolta, laskee vesi myös voimakanavassa. Se täytetään kiviaineksilla, jotta ei jää patoriskiä ja valvottavia patorakenteita. Yläkanavaan rakennetaan oleskelualue ja katselupaikka kävijöille, ja täytettyä kanavakuilua pitkin voi kävellä kosken partaalle. Säilytettävälle padolle tulee näköalatasanne, josta on näkymä vapaalle koskelle. Alueen kulkukäytävät on esitetty Kangaskosken maisemasuunnitelmassa.

Voimalarakennus muunnetaan museoksi

Kokonaisuutta täydentää voimalaitosaikaa edeltänyt puuhiomo- ja paperitehdassaareke esittely- ja elämyskohteena. Kangaskoskesta muotoutuu näin vaiheittain sekä ennallistettu koski vaelluskaloille että teollisuushistoriallinen nähtävyys, kun kaksi sen perinteistä elementtiä tuodaan uusin keinoin nykyaikaan. 

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistamisen eri lähteistä kootulla rahoituksella. Kangaskoskella urakoitsijaksi on valittu Oteran Oy, rakennuttajakonsulttina toimii Suunnittelukide Oy.

Urakan käynnistyttyä Kangaskosken alue on työmaa-aluetta, jossa liikkuminen on kielletty. Kosken ennallistus ja padon purkaminen varmasti kiinnostaa ihmisiä, ja siksi järjestämme yleisötapahtuman perjantaina 3.9.

EDIT. YLEISÖTAPAHTUMAA EI VOI JÄRJESTÄÄ KORONATILANTEEN TAKIA – PYRITÄÄN JÄRJESTÄMÄÄN MYÖHEMPÄNÄ AJANKOHTANA.

TYÖMAA-ALUEELLA LIIKKUMINEN ON KIELLETTY, KULKU VAIN VAIN VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN LUVALLA JA TURVAVARUSTEISIIN PUKEUTUNEENA (KYPÄRÄ, TURVALIIVI JA -KENGÄT).

Kun Kangaskoski ja sen välitön ympäristö on valmis, jatkuu muu kehittäminen ensi vuoden kevääseen, jolloin valmistuvat oleskelualueet ja näiden polut kävijöitä varten. Lisäksi käynnissä on voimalamuseon ja tehdassaarekkeen suunnittelu. Museon toteutukseen tarvitaan vielä lisärahoitusta.