Kalastus Hiitolanjoella
Hiitolanjoki on virkistyskalastajalle mielenkiintoinen tutustumiskohde, joka tarjoaa jo nyt kiehtovia mahdollisuuksia. Tavoitelluin saalis kalamiehelle on luonnollisesti jokeen kutemaan nouseva Laatokan lohi, jonka eräksi ottaminen on tällä hetkellä kielletty. Tulevaisuuden tavoitteena on palauttaa koko Suomen puoleinen jokiosuus todelliseksi lohijoeksi, mikä tekee Hiitolanjoesta ainutlaatuisen ja monipuolisen kalastuskohteen koko Etelä-Suomessa.
Kalastuslupakäytäntö Hiitolanjoella
Kalastus Hiitolanjoella ja Silamusjoella on luvanvaraista.
Lue ajankotaiset kalastusohjeet ja lupakäytännöt Rautjärven kunnan sivulta.
Hiitolanjoen koskillakin on syytä muistaa, että kalastus 100 m matkalla voimalapadosta on kielletty (Kalastuslaki 5. luku 26 §). Rajan takaisella jokiosuudella lohenkalastus on toistaiseksi kokonaan kielletty.
Hiitolanjoessa koko elinkaarensa viettävien petokalojen, kuten haukien, elohopeapitoisuudet Hiitolanjoessa ovat melko korkeita, mutta vastaavasti vain osan aikaa siinä elävien eli vaelluskalojen – taimenten ja Laatokan lohen – pitoisuudet taas huomattavasti matalampia.
Laatokan lohi
Hiitolanjoki on Laatokan lohen (Salmo salar m. sebago) tärkein lisääntymisjoki. Jokeen nousee verrattain runsaasti emokaloja ja poikastiheydet ovat Venäjän puoleisissa koskissa paikoin hyvin korkeat. Joki on kalakannaltaan muutenkin merkittävä, jopa ainutlaatuinen. Hiitolanjoesta löytyy kaikkiaan kuusi EU:n direktiivin mukaisesti Suomessa erityissuojelua vaativaa lajia: lohi (makeassa vedessä), nahkiainen, pikkunahkiainen, toutain, kivisimppu ja rantaneula eli -nuoliainen.
Laatokan lohen poikasten jokivaihe kestää 2 (-3) vuotta, jonka jälkeen ne vaeltavat syönnökselle Laatokkaan. Järvivaiheen (1-3 vuotta) jälkeen sukukypsät lohet palaavat takaisin jokeen kudulle. Nousulohien keskipaino on noin 5 kiloa, suurimmat ’kyörät’ voivat olla yli kymmenkiloisiakin. Laatokan lohen tuntomerkkejä ovat lovipyrstö, vähäiset pilkut kylkiviivan alapuolella ja silmän takareunan tasolle ulottuva suu. Kalojen väritys vaihtelee hopeankirkkaasta vasta jokeen nousseesta tummapintaiseen kutuun valmistautuvaan kalaan.
Vuonna 2003 Laatokan lohen todettiin kuteneen ensimmäisen kerran Suomen puolella yli 60 vuoteen. Tämä oli mahdollista juuri Kangaskosken voimalaitoksen alapuolella. Syksyllä 2021 toteutunut Kangaskosken padon purkaminen mahdollisti nousun padon yläpuolelle, missä havaittiin jo pian kutupesiä. Kaikkien patojen purkaminen ja koskien ennallistaminen tulee parantamaan huomattavasti Hiitolanjoen lohikalojen poikastuotantoa, myös kalastusmahdollisuuksia. Kalastuksen säätelystä päättää Kaakkois-Suomen ELY-keskus aikanaan.
