Hiitolanjoen patojen purkamisista uutta tietoa seurannoilla

Vaellusesteiden purkaminen on tehokas tapa ennallistaa virtavesien yhtenäisyyttä ja mahdollistaa kalojen luontaiset vaellukset. Hiitolanjoen patojen purkamiset ovat Suomessa ensimmäinen kohde, missä meillä on mahdollisuus saada kattavasti uutta seurantatietoa toimenpiteiden vaikutuksista ja kerätä samalla oppia tulevia patopurkuhankkeita varten.

Luonnonvarakeskus (Luke), Itä-Suomen yliopisto ja Aalto-yliopisto seuraavat yhteistyössä patojen purkamisen aiheuttamia muutoksia Hiitolanjoen vesiuoman kasvihuonekaasujen vapautumiseen, geomorfologiaan ja hydrologiaan, kalastoon sekä vesiekosysteemin ravintoverkkoon. Patojen purkamisella voi olla myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, joista kalastusmahdollisuuksien parantumiseen ja maiseman muutokseen liittyvät virkistysarvot ja niiden mahdollistama liiketoiminta nousevat useimmiten otsikoihin.

Purkamistöiden jälkeisiinvaikutuksien laajuuteen sekä ajoittumiseen vaikuttavat patorakenteiden koko, säännöstellyn vesistön ominaispiirteet ja purkamistapa. Muutoksien havaitseminen esimerkiksi kalastossa voi tapahtua nopeasti tai se voi viedä vuosia. 

Patoaltaiden metaanipäästöjen epävarmuuksia selvitetään

Patoaltaisiin kerääntynyt sedimentti ja orgaaninen materiaali tuottavat kerrostuessaan hapettomat olosuhteet, jolloin hajoamistuotteena vapautuu hiilidioksidin ohella enemmän metaania. Kaasuja voi vapautua padotuista vesialtaista diffuusiona veden pinnasta, kuplimalla tai alavirtaan vapautuvaan veteen. Patoaltaiden kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja laskemiseen liittyy kuitenkin vielä selkeitä menetelmällisiä epävarmuuksia. Hiitolanjoella patoaltaiden kasvihuonekaasujen vapautumista seurataan sekä kelluvilla kammioilla että kuplakeräimillä, jolloin tietoa kertyy kattavasti ennen ja jälkeen patojen poistamista.

Miten jokiuoman rakenne ja prosessit muuttuvat?

Joen morfodynamiikka ja jokiprosessit muuttuvat, kun joki muuttuu pirstaloituneesta vapaasti virtaavaksi jokijatkumoksi. Hiitolanjoella tavoitteenamme on tutkia ja mallintaa patojen purkamisen vaikutukset joen vedenlaatuun ja sedimenttikuormitukseen, vertaamalla ennen ja jälkeen tilanteita. Joen topografiamittauksia on aloitettu kesällä 2020 laserkeilaamalla ja ilmakuvaamalla alueet. Samalla jokiuoma on kaikuluodattu sekä mitattu myös sen virtausolot, kiintoaineksen ominaispiirteet ja vedenlaadun vaihtelut. Mittaukset on toteutettu myös 2021 keväällä sekä tullaan jatkamaan eri vuodenaikoina koko patojenpurun ajan. Näiden perusteella tullaan tekemään alueen virtaama- ja aineksen kulkeutumisen mallinnukset sekä kalojen habitaattimallinnukset, huomioiden myös hydrologiset vuodenaikaiset ja pidemmän ajanjakson vaihtelut.

Muutokset kalayhteisössä voivat tapahtua nopeastikin

Kun vaellusyhteys padon yläpuolisiin vesistön osiin avautuu ja alueen virtausolosuhteet tasoittuvat, voi padon poistamisen positiivinen vaikutus kalastoon olla hyvinkin nopea tai se voi viedä vuosia. Palautumiseen menee vaihteleva määrä aikaa riippuen eliöryhmien mahdollisuuksista levitä muilta vesistön patoamattomilta alueilta tai muista läheisistä vesistöistä. Joen patoaminen on kestänyt Hiitolanjoella vuosikymmeniä ja se on muuttanut eliöyhteisöä selkeästi järviallasmaisemmaksi.

Kun kalojen vaeltaminen entisen padon molemminpuolisten vesistön osien välillä on jälleen mahdollista, kaloille käytettävissä olevien erilaisten elinympäristöjen määrä kasvaa. Kalat voivat valita soveltuvaa elinympäristöä kulloisen elinkiertonsa vaiheen vaatimuksien mukaisesti ja myös suojautua erityisesti kuivien tai sateisten jaksojen aikana. Erityisen mielenkiinnon kohteena Hiitolanjoella on Laatokan järvilohi sekä joen yläjuoksulla esiintyvä taimen.

Kalayhteisön koostumusta seurataan vuosittaisilla ympäristöDNA-näytteillä, sähkökoekalastamalla patoaltaat veneestä käsin sekä verkkokoekalastuksin. Tarkempaa tietoa lohikalojen poikastiheyksistä sekä populaation geneettisestä rakenteesta saadaan keräämällä yhteen tietoja alueen muista sähkökalastuksista ja geneettisistä näytteistä. Kaikkien kolmen padon poistamisen jälkeen lohikalojen palautumista alkuperäisille lisääntymisalueilleen tullaan seuraamaan telemetrian avulla. Ravintoverkon muuttumista patojen poistamisen jälkeen seurataan eri eliöryhmistä tehtävien isotooppianalyysien avulla.

Osa seurannoista on aloitettu kesällä 2020 ja niitä pyritään jatkamaan myös patojen purkamisen jälkeen. Rahoitusta seurantoihin kerätään useista lähteistä.

Lisätietoja voit kysellä:

Erikoistutkija Jukka Alm (kasvihuonekaasuseurannat), jukka.alm@luke.fi, p. +358295323107
Erikoistutkija Teppo Vehanen (kalastoseurannat), teppo.vehanen@luke.fi, p. +358295327875
Erikoistutkija Pauliina Louhi (ravintoverkko, kalastoseurannat), pauliina.louhi@luke.fi, p. +358295322189
Apulaisprofessori Eliisa Lotsari (vesitekniikka, jokigeomorfologia, hydrologia, geoinformatiikka), eliisa.s.lotsari@aalto.fi
Tutkimuspäällikkö, ryhmäpäällikkö Janne Artell (yhteiskunnalliset vaikutukset), janne.artell@luke.fi, p. +358295326063


Lisätietoa patojen purkamisen vaikutuksista
Lisätietoa vaelluskalojen elvyttämisestä rakennetuissa vesissä

Mitä tapahtuu parhaillaan RivTimesin parissa?

RivTimes-hankkeessa toteutetaan erilaisia työpaketteja eri hankekumppaneiden voimin. Lead Partnerin, eli Rautjärven kunnan vastuulla on työpaketti 1, mikä tarkoittaa Hiitolanjoen alueen matkailun yleissuunnitelma Masterplania. Sen toteutus kilpailutettiin tammi-helmikuussa. Masterplania lähtee toteuttamaan FCG, jolla on vankka kokemustausta vastaavista tehtävistä mm. kuntien, Liikenne- ja Väylävirastojen, VisitFinlandin ja Venäjän eri toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tullaan tekemään tiiviissä yhteistyössä kaikkien hankekumppaneiden, alueen matkailutoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen palaveri hankekumppaneiden kanssa olikin jo ja toimenpiteet käynnistyvät tästä vähitellen. Kesäkuussa on tarkoitus pitää ensimmäiset työpajat niin Suomen kuin Venäjänkin matkailutoimijoille.

Osana Masterplania selvitetään matkailuverkoston ja Hiitolanjoen alueen matkailun kehittymispotentiaalia. Nykyisten toimijoiden sekä vasta mahdollista matkailuyrittäjyyttä pohdiskelevien tai alaa opiskelevien kannattaakin seurata hankkeen tiedottamista ja osallistua mahdollisuuksien mukaan järjestettäviin työpajoihin ja tilaisuuksiin. Kaikki tilaisuudet verkostoitua ja kehittää omaa toimintaa muiden toimijoiden kanssa on hyvä hyödyntää, jotta pysyy aallon harjalla ja pelissä mukana. Keskeistä uudelle yrittäjyydelle ja jo olemassa olevan kehittämiselle on myös lähivuosina avautuvan Parikkalan rajanylityspaikan luoma matkailukysyntä Imatran, Savonlinnan ja Kiteen seuduilla sekä Venäjän puolella Sortavalan, Lahdenpohjan ja Käkisalmen piirien alueilla. Nykyistä palvelutarjontaa tullaan kartoittamaan osana hanketta, samoin kuin uusien palvelujen ja uuden yritystoiminnan potentiaalia. VisitFinlandin äskettäisen Venäjän matkailumarkkinakatsauksen perusteella Venäjällä matkailuala on toipumassa pandemian vaikutuksista muita maita nopeammin, ja siellä trendaava kotimaan matkailu tulee olemaan kova kilpailija Suomen puolen kohteille. Kuten joka paikassa muuallakin, korona on kuitenkin käynyt myös venäläisten kukkaroille, ja siksi edulliset matkakohteet ja lyhyet viikonloppulomat koetaan kiinnostavina. Venäläiset kulkevat lomakohteisiinsa mielellään junalla tai autolla, ja he pitävät erikoismajoitusvaihtoehdoista, kalastuksesta ja retkeilystä. Väkijoukot ja kiireen tuntu puolestaan eivät ole juuri nyt vetäviä tekijöitä. Esitystä kuunnellessani oli helppo todeta monen kohdan täsmäävän täydellisesti Hiitolanjoen alueelle!

Hiitolanjoki ympäristöineen on kaunista ja paljolti luonnontilaista. Työn alla olevassa Masterplanissa tullaankin huomioimaan Hiitolanjoen luontoarvot ja Laatokan lohi sekä liittyminen Green Belt -vyöhykkeeseen. Hiitolanjoen kohteiden saavutettavuus on myös yksi asia, jota tulee tarkastella ja kehittää. Suomen puoleisiin kohteisiin on helppo kulku valtatie 6:lta Simpeleen kohdalta. Luontokohdeiden saavutettavuusasioissa tullaan tekemään yhteistyötä LuLu-luonnon lumoa kaikille -hankkeen kanssa. LuLussa keskitytään nimenomaan esteettömyyteen ja saavutettavuusasioihin.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön työpaketit 2 ja 3 ovat masterplania konkreettisempia toimenpiteineen. Kangaskoskea ennallistetaan purkamalla pato ja rakentamalla ympäristöä luonnontilaisemmaksi lohia ja matkailijoita ajatellen. Vanhaan vesivoimalaan aletaan suunnitella museota matkailukäyttöön. Vierailin taannoin itse ensimmäistä kertaa voimalassa sisällä. Paikka on mielenkiintoinen, ja mielessäni alkoikin heti pyöriä ideoita, mitä kaikkea tulevan museon kylkeen voisikaan keksiä!

RivTimes-hankkeessa toteutettavilla toimenpiteillä pyritään hyödyttämään paikallisia vanhoja ja uusia yrittäjiä ja matkailutoimijoita sekä koko aluetta laajemminkin.

Katsaus Hiitolanjoen projekteihin 2020 lopulla

Koskien ennallistamisen valmistelut ovat edenneet kuluneen vuoden aikana Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimesta ja yhteistyötahojen avulla.

Kangaskoski

Voimantuotanto Kangaskoskella päättyy sopimuksen mukaan 31.7.2021

  • Maisemasuunnittelu on viimeistelyssä Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:llä. Maisemasuunnitelma sisältää mm. kosken ympäristön rakenteet ja polkuverkoston.
  • Kangaskosken vesilupaa odotetaan Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta vuodenvaihteen tienoilla.
  • Vuoden alussa rakennuttaja-konsultiksi on valittu Insinööritoimisto Suunnittelukide alkaa valmistella urakoiden kilpailutuksia. Rakennuttaja kilpailuttaa ja valvoo padon purkamisen, pohjapadon rakentamisen, yläkanavan alueen muutostyöt, säilytettävien patojen kunnostukset sekä kaiteiden ja portaiden rakennuttamisen padoille. Tarkemmista aikatauluista tiedotetaan ensi vuoden aikana.

Voimala- ja teollisuusmuseoalue

  • Kangaskosken museoalueen suunnittelu -hankkeelle on myönnetty rahoitus EU:n maaseutuohjelmasta, Etelä-Karjalan Kärki-Leaderiltä. Tässä hankkeessa täydennetään historiallista tietoa arkistoista, tehdään Kangaskosken saaren arkeologinen täydennystutkimus, tallennetaan Kangaskosken voimalan viimeisen vuodan toimintaa ja tuotetaan Kangaskosken paperitehdasta esittelevä virtuaalisovellus.
  • Voimalarakennuksen muutossuunnitteluun rahoitus RivTimes-hankkeessa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta.
  • Kangaskosken ja Ritakosken voimalarakennusten kattojen korjausurakka on puolessa välissä, kun Kangakoskella on jo sinkitty peltikatto asennettuna ja rakennustelineet puretaan vielä ennen joulua.

Kangaskosken ympäristön retkeilyinfra

  • Kangaskosken alue saadaan kokonaisuudessaan kuntoon kävijöille Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta EU:n maaseutuohjelmasta haetun rahoituksen avulla. Kangaskoski kalastajan keidas -hankkeessa rakennetaan kulkuväylät kosken ympäristöön ja sieltä laavulle. Laavu korvataan uudella ja tilavammalla, lisäksi rakennetaan uusi esteetön käymälä.

Lahnasenkoski

Voimantuotanto Lahnasella päättyy sopimuksen mukaan 31.7.2022

  • Lahnasenkosken vesilupapäätös on saatu AVI:lta ja maisemasuunnitelma on jo laadittu.
  • Voimalarakennuksen ja alueen retkeilypalvelujen kehittämisen suunnittelu etenee tulevan vuoden aikana.

Ritakoski

Voimantuotanto Ritakoskella päättyy sopimuksen mukaan 31.7.2023

  • Ritakosken vesilupahakemus jätetään tulevan vuoden aikana ja muu suunnittelu jatkuu sen jälkeen.
  • Ritakosken voimalarakennuksen katto korjataan maalis-huhtikuussa 2021.

Vuoden vesistökunnostajapalkinto Hiitolanjoelle

Hiitolanjoen ennallitusprojekti sai huomionosoituksen

Palkinto luovutettiin 28.10. Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa, joka järjestettiin tänä vuonna webinaarimuodossa.

Suomen Ympäristökeskuksen lehdistötiedotteesta:

Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Hanke on mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen vedet virtaavat vapaana vuonna 2023 latvavesiltä Laatokalle asti, mikä vakiinnuttaa luonnonvaraisen järvilohen aseman Suomessa. Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ollut vuodesta 2019 asti mukana kehittämässä Hiitolanjokea sekä raivaamassa tietä kohti vapaata lohijokea, mutta viime vuosina se on ottanut projektissa yhä enemmän vastuuta. Kun voimaloiden lunastusneuvotteluihin ryhdyttiin, säätiö tarjoutui ottamaan voimalat hallintaansa. Tavoitteena oli varmistaa joen muutosprosessin onnistuminen. Säätiö laajensi rohkeasti omaa toimintaansa osallistumalla lunastusneuvotteluihin, voimaloiden alasajoon, purkutöiden luvitukseen sekä purku- ja jälkihoitotyötehtäviin.

Koko tiedotteen voi lukea tästä linkistä.

Kansainvälistä rahoitusta Hiitolanjoelle

Ympäristöystävällisiä ulkoiluasuja ja retkeilyvarusteita valmistava Patagonia on myös tärkeä luonnonsuojeluprojektien tukija maailmanlaajuisesti. Patagonia myönsi 28 000 dollaria Hiitolanjoen padon kunnostamiseen Tides-säätiön kautta. Tides Foundation.

Kiitokset Jasper Pääkköselle, joka kertoi projektistamme Patagonian ihmisille! Patagonian sivuilla on Gregory Fitzin kirjoittama artikkeli kuinka Jasper osallistui Hiitolanjoen rahoituksen keräämiseen. Artikkelin voi lukea tästä linkistä:

Finnish Breakthrough

  • How actor Jasper Pääkkönen advocates for wild fish

Tides Foundation hyväksyi hakemuksen

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö lähetti avustushakemuksen Tides Foundationille, joka vakuuttui Hiitolanjoen ennallistamisprojektin vaikuttavuudesta uhanalaisen Laatokan järvilohen pelastamisessa. Patagonian apuraha käytetään ensimmäisenä käsittelyyn tulevan Kangaskosken muutostöissä.

Hiitolanjoen joen ennallistamisessa käytännössä puretaan kolme patoa vesivoimantuotannon päättyessä. Hiitolanjoen koskien nousuesteiden poistaminen avaa kaloille nousutien ylävesille, jolloin vaelluskalojen lisääntymisalueet moninkertaistuvat Suomen puolella.

Hiitolanjoella tutkitaan patojen purkamisen vaikutuksia

Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella. Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy.

Hiitolanjoella on Suomessa edelläkävijän rooli pienten vesivoimaloiden purkuhankkeena.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi. Vaelluskaladynamiikan tuntemuksen sekä yhteisön asenteiden, odotusten, hyötyjen ja haittojen kartoitustiedon avulla kehitetään valmiutta vastaavien uusien hankkeiden suunnitteluun. Havaintoja metaanipäästöistä jalostetaan käytettäväksi muun muassa kansallisessa maankäytöstä koituvien metaanipäästöjen raportoinnissa.

Lue lisää:

Lisätietoa:

Luken DamRem-hanke:
Projektikoordinaattori:
Erikoistutkija Jukka Alm, Luonnonvarakeskus, jukka.alm(at)luke.fi, puh. 029 532 3107

Hiitolanjoen seurantatutkimukset (vedenlaatu, kalasto, pohjaeläimet ja sedimentti):
Limnologi Mikael Kraft, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, mikael.kraft(at)svsy.fi, puh. 044 732 1256

Hiitolanjoen ennallistamisen kokonaisuus:
Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, Etelä-Karjalan liitto, matti.vaittinen(at)ekarjala.fi, puh. 040 139 0173

Vesilain mukaiset lupahakemukset Kangaskoski ja Lahnasenkoski

(Artikkelia muokattu 15.3.2020, lisätty Kangaskoski)

Kangaskoski

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on ottanut myös Kangaskosken padon purkuluvan käsittelyyn. Kangaskosken kuulutusaika on 28.2.-6.4.2020 saakka. Kuulutusasiakirjaan ja hakemusaineistoon voi tutustua tästä linkistä.

Kangaskosken voimalaitoksen yläkanava suunnitellaan täytettäväksi.

Lahnasenkoski

Lahnasenkosken padon purkamiselle ja kosken ennallistukselle haettu vesilupaa muutoshakemuksella viime vuonna.

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on nyt julkaissut kuulutuksen luvan käsittelystä, muistukset on jätettävä 23.3.2020 mennessä. Lisätiedot Kuulutusaasiakirja ja liitteet löytyvät tästä linkistä.

Lahnasenkosken säännöstelypadon tilalle on suunniteltu rakennettavan luonnonmukainen koski, jonka yli rakennetaan uusi silta retkeilijöille.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voiman

Ritakoski ja Kangaskoski siirtyivät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen

Pitkään valmisteltu ja neuvoteltu kauppa Hiitolanjoen Ritakoskesta ja Kangaskoskesta toteutui 29.10.2019 kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n koko osakekannan. Hiitolanjoen Voima Oy:n on nyt virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.

Yhtiö omistaa voimalaitosten rakennukset ja patorakennelmat sekä kiinteistöt, joille ne sijaitsevat. Hiitolanjoen koskien ennallistusprojekti pääsee etenemään suunnitellusti, voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Ennallistaminen alkaa Kangaskoskelta

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta vuonna 2021. Vuosittain työn alla on yksi koski, siten että Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.  Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella purkuun asti.

Vuosikymmenten projekti ja useita tahoja taustalla

Vuosikymmeniä kestäneessä Hiitolanjoen vapauttamisurakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lopulta valtion sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin. Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat olleet tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja, Ahti Invest Oy ja Signal Partners Oy.

Lisätietoja

  • Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, hanna.ollikainen@ekarjala.fi, 0408235105
  •  Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, matti.vaittinen@ekarjala.fi, 040 139 0173

Hiitolanjoen ennallistuksen kustannukset ja rahoitus

Kustannusarvio 3,2 M€

  • sisältää kolmen kosken lunastaminen ja ennallistustyöt
  • Budjettia avataan tarkemmin, kun kustannukset tarkentuvat.

Rahoitus

  • Valtion kärkihankerahoitus / MMM
  • Säätiöt
  • Yritykset
  • Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan liitto
  • Yksityiset henkilöt

Tullaan hakemaan myös EU-ohjelmarahoituksia.

Hanketta ovat tukeneet

  • Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
  • WWF
  • Simpeleen OP
  • Rautjärven kunta
  • LähiTapiola
  • Patagonia
  • Jasper Pääkkönen
  • Teemu Juutinen
  • Kukkasniemi Capital
  • Signal Partners
  • sekä yksityiset henkilöt tai sijoittajat, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.

Suuret kiitokset lahjoittajille!

Säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia. Myös mahdollisuudesta muuhun osallistumiseen tiedotetaan projektin edetessä.