Lahnasenkosken vaurio kunnostetaan – alue suljettu työmaan ajan kesäkuun alkuun

Hiitolanjoessa on tänä keväänä poikkeuksellisen runsas kevättulva, virtaama noin 30 m3/s, kun normaali kevättulva on 20 m3/s keskivirtaaman ollessa alle 10. Uusi Lahnasenkoski kesti hyvin ensimmäisen normaalin kevään 2023. Tämän kevään poikkeuksellinen kevättulva ja sen aiheuttama voimakas virtaus sai entisen padonkohdan alapuolelle kerrostetut kiviainekset liikkeelle ja vesi virtaa nyt kapeaa uomaa pitkin.

Onni onnettomuudessa – lohenpoikaset turvassa

Lohenpoikasia havaittiin syksyllä 2023 tehdyssä sähkökoekalastuksessa, mistä on myös havaittu kutupesät, joten lohen kudulle ei ole aiheutunut merkittävää haittaa.

Alla vasemmanpuoleisissa kuvissa tilanne 2.4.2024 ja oikealla ja yläkuvasssa kosken alaosan vesi juokseen tulvan syövyttämässä uomassa 15.4.2024.

Silta on kunnossa, rantaraitti veden alla

Lahnasenkosken ylittävä silta ei vaurioitunut kevättulvassa, joten sillalla on turvallista kulkea. Tulva on nostanut vedenpintaa Lahnasenkosken ja Ritakosken välillä Ritakoskentien puoleiselle rantaraitille, jolle menemistä ei suositella ennen kuin vesi laskee. Lahnasenkoskelle pääsee parhaiten joten länsipuolelta Lahnasenkoskentien kautta. Syntynyt uoma täytetään isommilla kivilohkareilla, joita voimakaskaan virta ei vie mennessään.

Työmaa käynnistyy ma 22.4.

Lahnasenkosken kunnostus saadaan käyntiin pikaisesti kosken rakentaneiden urakoitsijoiden toimesta. Työmaatie avataan Ritakoskentieltä ns. huoltotien kautta kosken alaosaan. Koska työmaakoneiden liikennettä on nuotiokatoksen ohi, joudutaan katos sekä lintutornille menevä polku sulkemaan retkeilijöiltä turvallisuuden vuoksi. Lahnasenkosken sillalle saa mennä seuraamaan kosken kuohuja ja nyt myös työmaan etenemistä, mutta sillalta nuotiokatoksen ja lintutornin suuntaan ei pääse. Kielto on voimassa kunnes vaurion kunnostus koskessa valmistuu.

Ritakoski valmistunut ja avoinna yleisölle

Viimeinenkin koski ympäristöineen on nyt valmis ja avoinna yleisölle. Yli kahden vuosikymmenen työ ja kolmen vuoden loppurutistus ovat nyt maalissaan, ja vihdoin päästään nauttimaan työn hedelmistä.


Padonpurkutyön takia syksyn suljettuna ollut Ritakoskentie on jälleen avoinna liikenteelle. Ritakoskelle pääsee sitä kautta autolla laajennetulle paikoitusalueelle. Jalan tai polkupyörällä kulkeville on nyt uusi turvallinen kulkuyhteys kevyen liikenteen väylältä VT6n sillan alitse. Kulku joelle ja Ritakoskelle siis sitä kautta, ei VT6n yli! Lahnasenkoskelle pääsee myös Änkilänsalon puolelta ja Kangaskoskentien kautta. Änkilänsalon puolelta lähtevä Lahnasenkoskentie ei ole säännöllisen talvikunnossapidon piirissä.


Joen virkistysalueilla ei ole talvikunnossapitoa, joten siellä tulee liikkua varoen. Korkean vedenpinnan takia ainakin Lahnasenkosken rantaraitilla on nyt vettä ja jäätä, joten se on syytä huomioida ulkoiluvarustuksessa. Myös kävelysillat koskilla ovat jäisiä ja liukkaita, erityisesti tulee varoa kaltevia luiskia ja portaita talvikeleillä.


Tervetuloa tutustumaan omatoimisesti Ritakosken uuteen ilmeeseen! Viralliset avajaiset koskella järjestetään myöhemmin ensi kesäkuussa.

Kuvat: Hanna Ollikainen, Ekvas, 12/2023

Ritakosken padonpurku 2023

Hiitolanjoen Ritakoskella järjestettiin tilaisuus medialle ja rahoittajille 18.10. Paikalle oli kutsuttu erityisesti Ritakosken padon purkamiseen osallistuneita rahoittajia. Työt alkoivat heinäkuun lopussa raivaamalla puustoa tiealueen ympäriltä. Varsinaiset ennallistamistyöt aloitettiin pohjapadon rakentamisella elokuun alussa. Samanaikaisesti rakennettiin kevyen liikenteen väylää VT6n ali joen etelärannalle. Kosken alaosan rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja samalla säännöstelypadon purkua valmisteltiin. Pato saatiin purettua syyskuun puoliväliin mennessä ja voimalaitoksen suojamuuri betonoitua. Lokakuun alkuun mennessä kävelysiltaa päästiin jo rakentamaan. 4.10. koettiin historiallinen hetki, kun joen vesi päästiin ohjaamaan luonnonuomaan ja joki virtasi vapaana ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Lokakuun puoliväliin mennessä koski oli saatu kokonaan valmiiksi. Työt Ritakoskella jatkuvat vielä hetken, joten ihan hetkeen ei sinne yleisöä vielä lasketa. Oheisesta videosta pääset näkemään purku- ja rakennustyön vaiheita.


Padonpurku- ja ennallistamistöissä hyödynnettiin vahvasti paikallista osaamista, kun RiverDiggersit vastasivat alihankkijoina kaivinkonetöistä. Kaivinkoneorkesterin kapellimestarin tahtipuikkoa oli heiluttamassa ELYn vesistösuunnittelija Markus Tapaninen, kuten aiemmissakin padon puruissa. Silta TSV Oyn projektipäällikkö Harri Keskinen piti kokonaisuutta hienosti hyppysissään. Pääurakoitsijana toimii Destia Oy.


Emme voi sanoin kuvata, kuinka iloisia olemme päästyämme tähän pisteeseen. Kolminkertainen hurraahuuto kaikille jokisotureille! Hurraa!!! <3


Videon on kuvannut tuttuun tyyliin Storymakersin Mikko Nikkinen

Työt Ritakoskella etenevät

Kuva: Mikko Nikkinen, Storymakers 08/2023

Hiitolanjoen Ritakoskella työt etenevät jokseenkin suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti, vaikka hetkellisesti työt pysähtyivätkin korkean vedenpinnan takia. Nyt tilanne on tasaantunut ja työt jatkuvat täydellä höyryllä.

Pohjapatoa VT6n maantiesillan ja voimalan väliin on rakennettu viime viikkoina, samoin maantiesillan alta kulkevaa kevyen liikenteen väylää. Voimalan turbiinit on jo poistettu, joten työt sillä suunnalla on saatu myös käyntiin.

Vaikka työmaa ja sen edistyminen kovasti kiinnostaakin yleisöä, niin muistuttaisimme, että VT6lle ja maantiesillalle on vaarallista pysähtyä töitä katselemaan – seuratkaa tilannetta siis mieluummin Hiitolanjoki-somekanavilla tai Rautjärven kunnan kanavissa!

Kansainvälistä rahoitusta Hiitolanjoelle

The European Open Rivers Programme liittyi Hiitolanjoen suuriin rahoittajiin. Tämä varmistaa viimeisen voimalapadon purkamisen Ritakoskella. Open Rivers Programme rahoitus on suunnattu patojen purkamiseen ja jokien ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuteen tähtäävien hankkeiden tukemiseen. Hiitolanjoen Ritakoski on ensimmäinen Open Rivers Programmen avustuskohde Suomessa.


Ritakosken voimala ja Hiitolanjoki ennen ennallistamista 26.7.2023. Kuva: Mikko Nikkinen.

Luonnon ennallistaminen on ollut keskusteluissa viime aikoina Euroopassa. Suurin osa Euroopan joista on padottu voimantuotantoa varten tai muista syistä. Euroopassa on laskettu olevan noin miljoona eri kokoista patoa, joiden vuoksi jokiekosysteemit ja niistä riippuvat eliöt kuten vaelluskalat ovat joutuneet erittäin uhanalaisiksi. Nyt patoja puretaan monissa maissa, ja siihen tarvitaan rahoitusta. Vapaasti virtaavat patoamattomat joet tarjoavat elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille.

Hiitolanjoen patojen purku- ja ennallistusprojekti Rautjärvellä on merkittävä päänavaaja Suomessa. Hiitolanjoki on herättänyt paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti, nyt myös rahoituksen muodossa. Viimeisen voimalapadon poistaminen Hiitolanjoen Ritakoskella saadaan varmistettua, kun rahoittajiin on liittynyt Open Rivers Programme, joka myönsi 100 000 euron avustuksen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Open Rivers Programme -ohjelma on käynnistynyt vuonna 2021 ja sitä hallinnoidaan Alankomaissa. Ohjelma perustettiin Euroopan virtavesiekosysteemien eli jokien ja purojen sekä niissä
elävien lajien pelastamiseksi. Hiitolanjoen Ritakoski on ensimmäinen Open Rivers Programin avustuskohde Suomessa.

Myös UPM liittyi Hiitolanjoen rahoittajiin

Myös kansainvälinen metsäyhtiö UPM Oyj ilmoitti heinäkuun lopulla 50 000 euron lahjoituksesta Ritakoskelle Biofore Share and Care -ohjelmastaan.

Mittava joukko rahoittajia mahdollistaa Hiitolanjoen patojen purkamisen

Ritakosken ennallistamistöiden kokonaiskustannusarvio on noin 700 000 euroa. Muut Ritakosken ja kahden aiemmin voimalapadon purkamisen mahdollistavat rahoittajat ovat Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelma (päärahoittaja), Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, WWF, Metsä Groupin luonnon hoito-ohjelma, Etelä-Karjalan Osuuspankki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Lähitapiola, lisäksi mukana on yksityisiä rahoittajia.

Lisätietoja :
Hanna Ollikainen
Ekvasin toimitusjohtaja, CEO
+358 40 823 5105
hanna.ollikainen@ekvas.fi

Ritakosken voimalapadon purkutyömaa on käynnistymässä

Ritakosken padonpurku- ja kosken ennallistuksen urakka on alkanut heinäkuun puolivälissä. Voimalan turbiini pysähtyy 31.7.2023. Tämän jälkeen Kokkolanjokenakin tunnetun Hiitolanjoen voimalat eivät tuota enää sähköä. Voimalan pysähtymisen jälkeen turbiinit poistetaan, ja vesi juoksee vielä padonpurku-urakan ajan voimakanavan läpi. Kosken ennallistus toteutetaan samalla periaatteella kuin Kangaskoskella ja Lahnasenkoskella: kosken yläosaan rakennetaan rautatiesillan ja VT6n sillan väliin pohjakynnys, joka pitää yläpuolella Uudensillansuvannon vedenpinnan aiemmalla tasolla. Koski muotoillaan vaelluskaloille ja kutualueeksi sopivaksi soraa ja isompia kiviä koskeen ajamalla. Työn pääurakoitsija on Destia Oy.

Retkeilijöille tulee näköalapaikat ja uusi silta kuten Lahnasenkoskella. Esteetön polkuyhteys kevyenliikenteenväylältä Ritakoskelle rakennetaan VT6:n alitse.

Ritakoskentie (14927) suljetaan VT6:n suunnalta koko urakan ajaksi 17.7. – 15.12.2023 noin 700 m matkalta alkaen Ritakoskentien ja Karjalantien liittymästä. Kiinteistöille kulku sallitaan koko työajan, mutta kaikki ulkopuolinen liikkuminen Ritakosken alueella on kielletty.

Kiertotie Kangaskoskelle ja Lahnasenkoskelle kulkee Kangaskoskentien kautta, Lahnasenkoskelle Kangaskoskelta Ritakoskentietä ajaen. Kiertotien pituus on noin 6 km. Myös Lahnasentie on taas kunnostettuna käytössä Änkilänsalon puolella.

Lisätietoja:
Tilaaja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen,
hanna.ollikainen@ekvas.fi, puh. 040 823 5105 (lomalla 28.7.2023 asti)

Pääurakoitsija Destia Oy, Nico Leppäniemi p. 040 571 6081

Rakennuttajakonsultti Silta TSV Oy, projektipäällikkö Harri Keskinen, p. 0400 6600 52

Lohikalojen poikastuotto Hiitolanjoella rohkaisee käynnistämään uusia hankkeita

Hiitolanjoelta on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön ennallistettujen koskien uudet kutualueet.  

Järvilohikannan tilasta Saimaalla on kuultu huolestuttavia uutisia viime päivinä. Lohikaloille soveltuvat lisääntymisalueet Vuoksen vesistön virtavesissä ovat olleet vuosikymmeniä erilaisten patojen takana, eikä kalanviljelylaitosten keinotekoinen poikastuotanto riitä pitämään kantaa elinvoimaisena. Voimayhtiöt ja eräät tutkijatkin ovat esittäneet epäilyjä patojen poistamisen merkityksestä kalakannoille. 

Hiitolanjoelta sen sijaan on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön poistettujen voimalapatojen takaa avautuneet ja ennallistettujen koskien uudet kutualueet.  

Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti elokuussa 2022 koekalastuksen Hiitolanjoen Kangaskoskella, jossa pato oli poistettu vajaa vuosi aiemmin syksyllä 2021. Kalanpoikasia havaittiin huomattava määrä, joka laskennallisesti koko kosken pinta-alaan (6150 m2) suhteutettuna antaa kokonaismääräksi varovaisesti arvioiden 2500 lohikalan poikasta.  

Hydrobiologi Markus Tapaninen osallistui koekalastukseen ja kertoo havainnoista: 

” Saaliiksi saadut lohikalat oli kaikki yhtä lukuun ottamatta kesän vanhoja, eli edellisen syksyn kudusta syntyneet. Keskimääräinen tiheys koealoilla oli 78 lohikalan poikasta aarilla, joista 18 % oli lohen poikasia. Tämä suhde tulee jatkossa muuttumaan, kun Laatokalta vaeltavat lohet valtaavat kosken. Ja poikasmäärät ei todennäköisesti pienene jatkossa, jos emokaloilla on vapaa nousu Venäjän puolelta. ”

Syyskuussa tehdään seuraavat koekalastukset ja saadaan tietoja myös Lahnasenkoskelta, jossa pato purettiin viime syksynä. Kosken tuotantoala on samaa kokoluokkaa, mutta kalamääristä ei voi vielä sanoa, koska koski valmistui vasta kudun aikana. 

Kangaskosken yläosa
Kuduntarkkailijat Kangaskosken niskalla lokakuussa 2022

Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä iloitsee tuloksesta:

” On upeaa, että patojen purkaminen tuottaa tuloksia näin nopeasti. Jännittää nähdä, millaisia poikasmääriä tulevat vuodet tuovat. Hiitolanjoesta tulee todellinen synnytyslaitos kalanpoikasille. ”

( Kuva lohenpoikasesta /Tuuri, koskikuva /Hanna Ollikainen)

Lohet rynnivät Lahnasenkoskeen kesken työmaan

Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistus on edennyt suunnitellussa aikataulussa, mutta valtava urakka ottaa aikaa. Lohikalojen kutuaikaa loka-marraskuussa, eivätkä kalat malta odottaa että koneet väistyisivät Lahnasenkosken työmaalta!

”Tolkuton määrä kalaa Hiitolanjoella”

Nyt lokakuun puolivälin lähestyessä Hiitolanjoen koskilla on havaittu vilkasta liikennettä. MMM:n Nousuohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen havaitsi 14.10. Kangaskosken uudella niskalla vähintään 20 kalaa, koskessa useita kutupesiä ja kaloja. Myös perinteisellä kutualueella kosken alapuolella, laavun lähistöllä oli kaloja enemmän kuin aiemmin on nähty. Tämä kohta, jossa syksyllä 2019 oli kalakamera, katso veden alla kuvattuvideokooste.

Lahnasenkosken työmaalla on myös havaittu viime päivinä vilskettä, kun kalat nouseva jo koskeen välittämättä työkoneista. Kaloja on kuvattu uudelta rakennettavalta sillalta sekä työmaapadolta. Kaloja on myös padon yläpuolella, minne niiden on täytynyt uida rumpuputkien läpi.

Lahnasenkosken työmaa 13.10.2022

Lahnasenkosken työmaa kokonaisuudessaan. Työmaapato patoaa yläpuolisen vesialtaan vedet siihen tasoon, johon vedenpinta tulee asettumaan kosken valmistuttua. Työmaapato madalletaan ja siitä muotoillaan kosken pohjakynnys. Voimalan yläkanavan täyttö on vielä käynnissä, siitä tulee kävijöille oleskelupaikka. Vasemmalta joen rantaa seuraileva työmaatie säilytetään kapeampana ulkoilureittinä. Kaikki uudet polut sekä silta on rakennettu esteettömiksi.

Työt Lahnasenkoskessa ovat valmistumassa lokakuun loppuun mennessä, jolloin koski on pelkästään kalojen valtakuntaa. Sen jälkeen jatkuu sillan, yläkanavan ja ympäristön rakentaminen retkeilijöille. Lahnasenkosken virkistyspolkujen avaamisen aitaulusta tiedotetaan marraskuussa, siihen saakka alue on työmaata eikä sinne ole lupa mennä!

Näin Lahnasenkosken padon purku ja ennallistus etenee

Tähän artikkeliin on koottu kuvia Hiitolanjoen Lahnasenkosken työmaasta. Seuraa työmaata täällä – työmaa-alueella liikkuminen on ehdottomasti kielletty kaikkien osapuolten turvallisuuden takaamiseksi! Myös maisemapolulla liikkuminen on kielletty.

Vuonna 1911 käynnistyneen Lahnasenkosken voimalan turbiinit pysähtyivät lopullisesti 31.7.2022.

Työmaa käynnistyi jo heinäkuussa ennen voimalan toiminnan päättymistä työmaatien valmistamisella ja työpadon aloittamisella.

Tien rakentaminen joen varteen
Työmaatien rakentaminen. Kuva Hanna Ollikainen 4.7.2022
Kaivinkone ja kuorma-auto rakentamassa patoa
Louhetta ajetaan työpadolle. Kuva Hanna Ollikainen 1.8.2022
Pato ja kaivinkone
Lahnasenkoskenv pato. Kuva Mikko Nikkinen

Lahnasenkosken työmaa, vesi juoksee hiljenneen voimalan läpi ja patoa päästään purkamaan. Kuva Mikko Nikkinen 19.8.2022

Pato katoaa maisemasta. Kuvat Mikko Nikkinen 23.8.2022

Kutusoraa ajetaan kosken alaosaan.

Lahnasenkosken alaosa on muotoiltu lohikalojen nousulle ja kudulle sopivaksi.

Lahnasenkosken polut suljettu loppuvuoden ajan 22.7.2022 alkaen

Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistusprojektin takia Ritakosken-Lahnasenkosken polut suljetaan 22.7.2022 alkaen vuoden lopulle.

Työmaalla liikkuminen on kielletty asiattomilta kaikkien osapuolten turvallisuuden vuoksi, ja että urakka voi edistyä suunnitellusti. Lahnasentie ja Ritakoskentieltä joen varteen avattu työmaatie ovat työmaa-aluetta.

Töiden edistymistä voi seurata tällä sivustolla, kuvia ja mahdollisesti videoita lisätään tänne työn edetessä. Polkujen uudelleen avaamisesta tiedotetaan sekä täällä että Rautjärven kunnan kanavissa!

Kielto koskee myös kosken itäpuolella sijaitsevalle grillikatokselle ja uudelle lintutornille vieviä polkuja, koska grillikatos puretaan, tilalle rakennetaan uusi isompi nuotiokatos ja polut kunnostetaan – siellä käynnistyy siis erillinen rakennustyömaa.

Retkeilijöiltä toivotaan kärsivällisyyttä uuden upean Lahnasenkosken alueen avautumista odotellessa. Kangaskoski on vapaassa retkeilykäytössä, sinne pääsee normaalisti toista kautta, eli valtatie 6:lta juna-aseman pohjoispuolella olevasta Kangaskosken liittymästä ja Simpeleeltä Kankaankatua pitkin.