Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voiman

Ritakoski ja Kangaskoski siirtyivät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen

Pitkään valmisteltu ja neuvoteltu kauppa Hiitolanjoen Ritakoskesta ja Kangaskoskesta toteutui 29.10.2019 kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n koko osakekannan. Hiitolanjoen Voima Oy:n on nyt virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.

Yhtiö omistaa voimalaitosten rakennukset ja patorakennelmat sekä kiinteistöt, joille ne sijaitsevat. Hiitolanjoen koskien ennallistusprojekti pääsee etenemään suunnitellusti, voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Ennallistaminen alkaa Kangaskoskelta

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta vuonna 2021. Vuosittain työn alla on yksi koski, siten että Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.  Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella purkuun asti.

Vuosikymmenten projekti ja useita tahoja taustalla

Vuosikymmeniä kestäneessä Hiitolanjoen vapauttamisurakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lopulta valtion sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin. Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat olleet tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja, Ahti Invest Oy ja Signal Partners Oy.

Lisätietoja

  • Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, hanna.ollikainen@ekarjala.fi, 0408235105
  •  Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, matti.vaittinen@ekarjala.fi, 040 139 0173

Hiitolanjoen ennallistuksen kustannukset ja rahoitus

Kustannusarvio 3,2 M€

  • sisältää kolmen kosken lunastaminen ja ennallistustyöt
  • Budjettia avataan tarkemmin, kun kustannukset tarkentuvat.

Rahoitus

  • Valtion kärkihankerahoitus / MMM
  • Säätiöt
  • Yritykset
  • Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan liitto
  • Yksityiset henkilöt

Tullaan hakemaan myös EU-ohjelmarahoituksia.

Hanketta ovat tukeneet

  • Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
  • WWF
  • Simpeleen OP
  • Rautjärven kunta
  • LähiTapiola
  • Patagonia
  • Jasper Pääkkönen
  • Teemu Juutinen
  • Kukkasniemi Capital
  • Signal Partners
  • sekä yksityiset henkilöt tai sijoittajat, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.

Suuret kiitokset lahjoittajille!

Säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia. Myös mahdollisuudesta muuhun osallistumiseen tiedotetaan projektin edetessä.

Virkistysaluesäätiö ennallistaa Hiitolanjoen kosket

Myös Kangaskoski ja Ritakoski säätiön omistukseen

Sitova aiesopimus Kangaskosken ja Ritakosken voimalasta allekirjoitettiin Hiitolanjoen Voima Oy:n ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kesken Lappeenrannassa 19.7.2019.  Sovitun kaupan myötä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö tulee omistamaan myös Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitoskiinteistöt aiemmin hankitun Lahnasenkosken lisäksi.

Hiitolanjoen Voima Oy päätyi ratkaisuun luopua Hiitolanjoella sijaitsevista voimaloistaan, kun kalatievelvoite tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä valitusluvan tammikuussa tehdyllä päätöksellä.

Virkistysaluesäätiö osti Lahnasenkosken voimalaitoksen kesäkuussa 2017 Vantaan Energia Oy:ltä. Lahnasenkosken suunnittelu on aloitettu, ja vesirakennushakemus on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston käsittelyssä.

Vaelluskalojen nousuesteet poistetaan

Voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä samalla avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Tämä ennallistamishanke tulee vakiinnuttamaan luonnonvaraisen järvilohen paikan Suomen lajistossa sekä jopa kaksinkertaistamaan Hiitolanjoen nykyisen lohikalatuotannon, joka nykytilanteessa tapahtuu lähes kokonaan joen Venäjän puoleisilla osilla.

Virkistysaluesäätiö kehittää maakunnan virkistysmahdollisuuksia

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on kehittänyt Hiitolanjoen retkeily-ympäristöä vuodesta 2004 lähtien. Monimuotoinen luontoympäristö on houkutellut tuhansia kävijöitä vuosittain. Koskien vapautus on merkittävä ennen kaikkea uhanalaisille vaelluskaloille, mutta myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle. Koskien vapauttaminen nostaa Hiitolanjoen virkistysalueiden arvon ja vetovoiman uudelle tasolle, sillä Etelä-Suomessa ei ole toista vastaavaa vapaiden koskien kokonaisuutta. Hiitolanjoesta tulee valtakunnallisesti kiinnostava kohde kalastus- ja muuhun luontomatkailuun.

Ennallistuksen aikataulu alimmasta koskesta ylöspäin

Projekti lähtee käyntiin Kangaskosken ennallistuksen suunnittelulla ja luvituksella – haetaan muutoslupaa Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta. Suunnittelu- ja käsittelyaika 1-2 vuotta. Koskien ennallistus tapahtuu seuraaalla aikataululla:

2021 Kangaskoski
2022 Lahnasenkoski
2023 Ritakoski

Hiitolanjoen ennallistamisella laaja rahoituspohja

Ratkaiseva mahdollistaja voimalaitosten lunastamiselle on Sipilän hallituksen kärkihankerahoitus. Lisäksi avustuksia ja lahjoituksia on saatu ja saadaan säätiöiltä, yrityksiltä ja  sekä virtavesien vapauttamista tärkeinä pitäviltä yksityishenkilöiltä. Koottua rahoitusta kohdistetaan myös ennallistusprojektin kuluihin.

Hanketta ovat tähän mennessä sitoutuneet rahoittamaan:
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Simpeleen OP, WWF, Rautjärven kunta, LähiTapiola, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, Ahti Invest Oy sekä yksityiset henkilöt tai sijoittajat, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.

Lahnasenkosken suunnittelu jo käynnissä

Lahnasenkosken voimalaitoksen suunnittelu on ehditty käynnistää vuonna 2017 tapahtuneen omistajan vaihdoksen jälkeen. Suunnitelmassa:

  • Koskiuomaan rakennetaan 150 m pitkä koski, joka alkaa rakennettavalta pohjapadolta noin 50 m nykyisen padon yläpuolelta.
  • Nykyinen pato madalletaan.
  • Kosken yli rakennetaan uusi silta.
  • Yläkanava täytetään, jolloin ei jää patoriskiä lainkaan.
  • Voimalaitosrakennus säilyy ja sille etsitään käyttöä
  • Työt toteutetaan Lahnasentien kautta, tie kunnostettava raskaalle kalustolle riittäväksi.

Mitä tapahtuu 2019

Kangaskosken alapuolisen virta-alueen kunnostustyöt

Kutualueen kunnostus voidaan aloittaa jo tämän vuoden kuluessa, joten lohikalojen poikastuotanto Suomen puolella saadaan nousuun välittömästi.

Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosrakennusten katot korjataan.

Esite_Hiitolanjoki_A4_072019_