Lahnasenkoski

Lahnasenkosken muutossuunnitelma voimalan toiminnan jälkeen.

Lahnasenkoskessa suurin putouskorkeus

Lahnasenkoski lienee saanut nimensä otollisesta kala-apajasta varsinaisen kosken alapuolella. Tätä rehevää jokisuvantoa on joskus nimitetty Lahnalammeksikin ja tuntuvia nimikkosaaliita saadaan toisinaan edelleen. Rakennettu putouskorkeus on 8 m, voimalan teho oli 0,8 MW ja sähkön keskimääräinen vuosituotanto 4500 MWh. Voimalan turbiinit pysäytettiin heinäkuun lopulla 2022 ja irrotettiin elokuussa.

Lahnasenkosken pato on purettu syksyllä 2022 – lohikalat rynnivät koskeen välittömästi

Katso video padonpurkuprojektista:

Lisää kuvia lähnasenkosken projektista

Lahnasenkosken suunnitelmakuvat

Tutustu Lahnasenkosken projektitauluun

Asemapiirros, Maveplan Oy.
Maisemasuunnitelma, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy

Suomen vanhin puurakenteinen voimalaitos

Hiokepitoista käärepaperia valmistanut Aktiebolaget Simpele-yhtiö tarvitsi lisää käyttövoimaa Simpeleen tehtaalleen 1900-luvun alussa. Hiitolanjoen koskista ylimmän, Juvankosken, vesivoima oli jo hyödynnetty ensin sahan, sitten hiomon suorakäytöllä. Niinpä päätettiin jatkaa alempien koskien rakentamista. Insinööri Axel Söderlundin suunnittelema Lahnasenkosken voimalaitos valmistui 1911 ja oli ensimmäinen sähköä tuottanut voimala Hiitolanjoessa.
Voimala oli käytössä lähes alkuperäisellä koneistollaan 2000-luvulle. Vuonna 2001 Vantaan Energia Oy osti Lahnasenkosken voimalaitoksen, jonka sisuksiin asennettiin Ritakosken tapaan neljä Waterpumps Oy:n kompaktiturbiinia. Vanhassa voimalarakennuksessa on museaalinen näyttely, jonne pääsyä voi tiedustella Rautjärven kunnasta. Esimerkiksi mekaanis-hydraulinen säätäjä ja marmorinen valvontataulu ovat alkuperäiseltä rakentamisajalta.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Lahnasenkosken voimalaitoksen kiinteistön vuonna 2017 Vantaan Energia Oy:ltä. Voimala tuotti sähköä valtakunnan verkkoon 31.7.2022 saakka.
Uutta käyttöä voimalarakennukselle?

Vanhassa voimalarakennuksessa on museaalinen näyttely, jonne pääsyä voi tiedustella Rautjärven kunnasta. Esimerkiksi mekaanis-hydraulinen säätäjä ja marmorinen valvontataulu ovat alkuperäiseltä rakentamisajalta. Rakennuksen tuleva käyttöä pohditaan – hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.