Kangaskosken tehtaan (1901 – 1924) arkeologinen raportti julkaistu!

Kangaskosken museoalue -hankkeen aikana valmistui arkeologi Antti Bilundin laatima perusteellinen tutkimusraportti (Bilund, Antti: Kangaskosken tehdas. Selvitys tehtaan rakennuksista, koneista ja tuotantoprosessista vuosina 1901 – 1924. Kangaskosken museoalue -kehittämishanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 2021). Se on toiminut paitsi kohteen perustietona, myös Kangaskosken tehtaan mobiilipolun (sovellus ja rastipistepolku) perustana ja innoittajana. Kiitokset asiantuntevalle ja uutteralle tekijälle!

Raportti on nyt ladattavissa tästä linkistä: https://hiitolanjoki.fi/wp-content/uploads/2023/06/Kangaskoski_2021-1.pdf

KANGASKOSKEN MUSEOALUEPÄIVÄ 22.6. klo 12 alkaen: TERVETULOA!

KANGASKOSKEN TEHTAAN MOBIILIPOLKU ON VALMISTUNUT!

Hiitolanjoen Kangaskoskella vietetään museoalueen ensimmäisen vaiheen avajaisia to 22.6. klo 12 alkaen. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Kangaskosken museoalue -hankkeessa (LEADER) on valmistunut Kangaskosken tehtaan mobiilipolku -sovellus, jonka voi ladata paikan päällä vapaasti matkapuhelimeensa. Polku on toteutettu pääosin historialliseen tehdassaareen ja sovellus esittelee Kangaskoskella vuosina 1901 – 1924 vaiheittain toiminutta puuhiomoa, pahvi- ja paperitehdasta lisätyn todellisuuden, animaatioiden ja käsikirjoituksen avulla. Alueella on esillä myös uusia opastauluja ja ylävesialtaalle on kotiutunut Simpeleen tehtaan Juvankosken voimalaitoksen Kaplan-turbiini. Voimalaitosrakennuksessa esitetään lisäksi päivän aikana näytteitä tulevasta Kangaskosken voimaladokumentista.

Tervetuloa!

Kangaskoskelle rakennetaan tehdas!

Kangaskosken hiljattain käytöstä poistetun voimalaitoksen alapuoliseen saarekkeeseen on viime vuoden lopulla lumien aikaan ilmestynyt merkkitolppia lappuineen, joita paikalla kävijät – tamppautuneista jäljistä päätellen lukuisat – ovat ehkä ihmetelleet. Mitähän ihmettä täällä on tekeillä?

Tilapäiset tolpat liittyvät Leader-rahoitteisen Kangaskosken museoalue -hankkeen merkintöihin: näillä paikoilla on sijainnut 1900-luvun alussa toiminut Kangaskosken massa-, pahvi- ja paperitehdas: tolpat mallintavat kadonneessa tehdasrakennuksessa sijainneita koneita ja rakenteita. Merkintöjä tarkennetaan vielä myöhemmin. Ne perustuvat paikalla jo vuonna 2005 paikalla kenttätöitä tehneen ja viime vuoden kesänä jatkaneen arkeologi Antti Bilundin raporttiin Kangaskosken tehdas: selvitys tehtaan rakennuksista, koneista ja tuotantoprosessista (2021), joka on luettavissa tästä. Raportti antaa tärkeä yksityiskohtaista lisätietoa kohteesta ja osaltaan pohjan Kangaskosken historiallisen tehtaan mobiilisovellukselle.

Elokuussa 2021 Kangaskosken voimalaitoksen alapuolella ennallistamiseen yhteydessä paljastui myös tehtaan rakenteita. Kuvan alareunan rautapalkit ovat todennäköisesti puuhiomon edustan hirsirakenteisen turbiinikammion lattian kannattajia. Kuvassa projektiasiantuntija Mikko Europaeus (vas.), arkeologi Antti Bilund ja kaivinkoneurakoitsija Jani Nokelainen.

Uuden sovelluksen avulla Kangaskosken tehdas herätetään henkiin ja rakennetaan uudelleen virtuaalitodellisuuden (VR = virtual reality), lisätyn todellisuuden (AR = augmented reality) ja tehostetun todellisuuden (MR = mixed reality) avulla. Kävijä voi jatkossa tutustua erilaisten rastipisteiden avulla tehtaan valmistusprosessiin ja esimerkiksi vesivoiman ja Francis-turbiinien avulla pyöritettyihin hiomakoneisiin. Myös monia outoja varhaisen puunjalostusteollisuuden ”antiikkisia” koneita, kuten keskipakoislajittelijoita (pahvin)kokoojakoneita tai raffinööriä pääsee tutkailemaan sovelluksessa. Työssä hyödynnetään mm. Axel Solitanderin Paperintekijän käsikirjan (1909) teknisiä piirroksia ja maailmanperintökohde Verlan vertailukohtia.

Kangaskosken tehdas toimi vuosina 1901 – 1924 vaiheittain. Vasemmalla puuhiomon kaksikerroksinen osa, oikealla yksikerroksinen paperitehdas. Kuva on otettu luoteeseen, entisen voimalaitosrakennuksen nyt täytetyn ylävesialtaan betoniluiska rajautuu kuvan ulkopuolella vasemmalle. Kuva: UPM-Kymmenen arkisto.

Sovelluksessa hyödynnetään myös esimerkiksi tehtaan vähäistä valokuva-aineistoa luovalla tavalla ja siihen sisällytetään kohteita myös saarekkeen ulkopuolelta (pannuhuone- ja kuivaamorakennus, tehtaan apurakennuksia). Sisältösuunnitelma eri osioista tarkentuu näillä näkymin keskikesällä 2022. Sovelluksen alustavan sisältökonseptin on laatinut Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön projektiasiantuntija ja Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus. Mukana prosessissa ja valmistelussa on myös säätiön toimitusjohtaja ja yhdistyksen sihteeri Hanna Ollikainen.

Urakka etenee nyt monivaiheisen tarjouskilpailun kautta toteutukseen siten, että Kangaskosken historiallisen tehtaan mobiilisovellus on tavoite saada valmiiksi vielä vuoden 2022 loppuun mennessä. Myöhemmin tästä lisää…

Mitä tapahtuu parhaillaan RivTimesin parissa?

RivTimes-hankkeessa toteutetaan erilaisia työpaketteja eri hankekumppaneiden voimin. Lead Partnerin, eli Rautjärven kunnan vastuulla on työpaketti 1, mikä tarkoittaa Hiitolanjoen alueen matkailun yleissuunnitelma Masterplania. Sen toteutus kilpailutettiin tammi-helmikuussa. Masterplania lähtee toteuttamaan FCG, jolla on vankka kokemustausta vastaavista tehtävistä mm. kuntien, Liikenne- ja Väylävirastojen, VisitFinlandin ja Venäjän eri toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tullaan tekemään tiiviissä yhteistyössä kaikkien hankekumppaneiden, alueen matkailutoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen palaveri hankekumppaneiden kanssa olikin jo ja toimenpiteet käynnistyvät tästä vähitellen. Kesäkuussa on tarkoitus pitää ensimmäiset työpajat niin Suomen kuin Venäjänkin matkailutoimijoille.

Osana Masterplania selvitetään matkailuverkoston ja Hiitolanjoen alueen matkailun kehittymispotentiaalia. Nykyisten toimijoiden sekä vasta mahdollista matkailuyrittäjyyttä pohdiskelevien tai alaa opiskelevien kannattaakin seurata hankkeen tiedottamista ja osallistua mahdollisuuksien mukaan järjestettäviin työpajoihin ja tilaisuuksiin. Kaikki tilaisuudet verkostoitua ja kehittää omaa toimintaa muiden toimijoiden kanssa on hyvä hyödyntää, jotta pysyy aallon harjalla ja pelissä mukana. Keskeistä uudelle yrittäjyydelle ja jo olemassa olevan kehittämiselle on myös lähivuosina avautuvan Parikkalan rajanylityspaikan luoma matkailukysyntä Imatran, Savonlinnan ja Kiteen seuduilla sekä Venäjän puolella Sortavalan, Lahdenpohjan ja Käkisalmen piirien alueilla. Nykyistä palvelutarjontaa tullaan kartoittamaan osana hanketta, samoin kuin uusien palvelujen ja uuden yritystoiminnan potentiaalia. VisitFinlandin äskettäisen Venäjän matkailumarkkinakatsauksen perusteella Venäjällä matkailuala on toipumassa pandemian vaikutuksista muita maita nopeammin, ja siellä trendaava kotimaan matkailu tulee olemaan kova kilpailija Suomen puolen kohteille. Kuten joka paikassa muuallakin, korona on kuitenkin käynyt myös venäläisten kukkaroille, ja siksi edulliset matkakohteet ja lyhyet viikonloppulomat koetaan kiinnostavina. Venäläiset kulkevat lomakohteisiinsa mielellään junalla tai autolla, ja he pitävät erikoismajoitusvaihtoehdoista, kalastuksesta ja retkeilystä. Väkijoukot ja kiireen tuntu puolestaan eivät ole juuri nyt vetäviä tekijöitä. Esitystä kuunnellessani oli helppo todeta monen kohdan täsmäävän täydellisesti Hiitolanjoen alueelle!

Hiitolanjoki ympäristöineen on kaunista ja paljolti luonnontilaista. Työn alla olevassa Masterplanissa tullaankin huomioimaan Hiitolanjoen luontoarvot ja Laatokan lohi sekä liittyminen Green Belt -vyöhykkeeseen. Hiitolanjoen kohteiden saavutettavuus on myös yksi asia, jota tulee tarkastella ja kehittää. Suomen puoleisiin kohteisiin on helppo kulku valtatie 6:lta Simpeleen kohdalta. Luontokohdeiden saavutettavuusasioissa tullaan tekemään yhteistyötä LuLu-luonnon lumoa kaikille -hankkeen kanssa. LuLussa keskitytään nimenomaan esteettömyyteen ja saavutettavuusasioihin.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön työpaketit 2 ja 3 ovat masterplania konkreettisempia toimenpiteineen. Kangaskoskea ennallistetaan purkamalla pato ja rakentamalla ympäristöä luonnontilaisemmaksi lohia ja matkailijoita ajatellen. Vanhaan vesivoimalaan aletaan suunnitella museota matkailukäyttöön. Vierailin taannoin itse ensimmäistä kertaa voimalassa sisällä. Paikka on mielenkiintoinen, ja mielessäni alkoikin heti pyöriä ideoita, mitä kaikkea tulevan museon kylkeen voisikaan keksiä!

RivTimes-hankkeessa toteutettavilla toimenpiteillä pyritään hyödyttämään paikallisia vanhoja ja uusia yrittäjiä ja matkailutoimijoita sekä koko aluetta laajemminkin.