Kangaskosken museoalue – Hiitolanjoki

Kangaskosken Voimalamuseo avautuu yleisölle lauantaina 9.5. klo 10-16

Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö ja Rautjärven kunta kutsuu kaikki tutustumaan uuteen voimalamuseoon sekä Hiitolanjoen muihin kohteisiin. Ohjelmassa on vapaalla aikataululla museoon ja Kangaskosken alueeseen tutustumista, tulistelua nuotiolla palovaroituksen salliessa sekä Hiitolanjokea tuntevia ammattilaisia jututettavana.

Tilaisuudessa on myytävänä pientä purtavaa. Kangaskosken voimala-alueella Lions Club Simpele myy makkaraa sekä kylmiä holittomia juomia. Ar-Golla on myynnissä ClapSnap-kortteja muistoksi paikasta ja avajaisista.

Alueella on rajallinen määrä pysäköintipaikkoja, joten suosittelemme saapumista yhteiskyydeillä tai järjestäjän tarjoamalla tapahtumakuljetuksella. Tapahtuman ajan klo 10 – 16 kulkee kaksi tilataksia (8 asiakaspaikkaa/auto) non-stopina reittiä Simpele-Ritakoski-Kangaskoski-Simpele. Maksuton kuljetus lähtee aamupäivällä liikkeelle Paperi 25:n pysäkiltä ja kyyti tulee noin 20-30 minuutin välein pysäkeille. Tarkkoja pysäkkiaikatauluja ei ole. Autoissa ei ole turvaistuimia, joten jos mukana on pieniä lapsia, tulee olla oma turvaistuin matkassa. Molemmista autoista löytyy Isofix istuimen kiinnitykseen. Toiseen autoon mahtuu mukaan myös matkarattaat, mutta myös silloin tulee olla oma turvaistuin mukana.

Yhteiskuljetuksen pysäkit ovat Kahvila Lounaskulman kohdalla, Ritakosken pylväsparkissa, Kangaskosken hiekkaparkissa sekä Paperi25:n kohdalla.

Kestävän kehityksen hengessä avajaisiimme voi saapua myös junalla. Alkuperäisiin aikataulutietoihin oli päässyt joitakin virheellisiä ja vanhentuneita tietoja, varmista oikeat kulkuajat VRn sivuilta! Lappeenrannasta Simpeleen pysäkille tulee juna klo 10.01 ja 11.36 ja Joensuun suunnasta klo 10.33. Klo 13.54 junan korvaa Ratatyöbussi B04, joka pysähtyy Neste Simpeleellä. Takaisin Lappeenrannan suuntaan pääsee klo 13.54 lähtevällä Ratatyöbussilla Neste Simpeleen pihalta. Joensuun suuntaan lähtee juna klo 11.44. Tapahtuma-ajan jälkeen kulkee vielä joitakin junan korvaavia Ratatyöbusseja, mutta niille ei ole enää yhteistä taksikuljetusta. Jos tulet paikalle junalla, niin soita etukäteen numeroon +35844 0215 702 ja kerro, kuinka monta teitä on tulossa ja mihin aikaan. Samalla kannattaa kertoa, millä junalla olet aikonut lähteä takaisin päin.

Omalla autolla liikkuvien toivomme sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi kulkevan saman suuntaisesti tapahtumakuljetusten kanssa, vaikka reitti Ritakoskentieltä Kangaskoskentielle ja Kankaantielle ei virallisesti yksisuuntainen tapahtuma-aikana olekaan. Huomioithan myös, että pysäköit autosi sallituille paikoille sekä Simpeleellä että Kangaskoskella! Toisten piha-alueet tai pellot eivät ole sallittuja pysäköintipaikkoja.

Tule viettämään mukava päivä yhdistäen upean luontokohteen ja kiehtovan museoelämyksen!

Päivän aikana on mahdollista hyödyntää myös B&B Hiitolanjoen palveluja piha-alueella ja Ritakosken koskikahvilan palveluja. B&Bllä on myynnissä kahvia ja vohveleita niin suolaisella kuin makealla täytteellä, sekä paikallisia tuotteita. Koskikahvilalla Ritakoskella on myynnissä Koskettaren lohikeittoa, vohveleita suolaisella tai makealla täytteellä, leivonnaisia, jäätelöä, kahvia ja muita holittomia juomia sekä Hiitolanjoki-teemaisia matkamuistoja.

Toukokuussa museo on avajaisten jälkeen avoinna yleisölle vain kohdeoppaiden opastusten kautta. Kesä-heinäkuussa museo on avoinna tiistaista lauantaihin klo 10 – 16 9.6.2026 alkaen. Museoon on vapaa pääsy.

HUOM! Kangaskosken museoalue ja voimalamuseo eivät ole esteettömiä. Ainoastaan kivetyllä voimalatasanteella ja sen vieressä olevalla hiekkapolulla pääsee liikkumaan esimerkiksi pyörätuolilla ja rollaattorilla. Osa näyttelysisällöistä sisältää selostusta ja haastatteluja.

Ensi kesä tuo Hiitolanjoelle taas uutta koettavaa

Kangaskoskella on valmistumassa vesivoiman historiaan keskittyvä museo, jossa vierailijoilla on ainutlaatuinen tilaisuus päästä näkemään ensimmäisen Suomessa valmistetun kaplan-turbiinin alkuperäisellä paikallaan voimalakanavassa. Museo tarjoaa nähtävää paitsi tekniikasta innostuneille myös kaikille ainutlaatuisen elämyksen kokea ja oppia voimantuotannosta ja Simpeleen alueen teollisen kehityksen tarinasta. Kangaskosken voimalamuseon avajaiset yleisölle pidetään 9.5.2026 ja kesän aukioloajoista tiedotetaan myöhemmin. Museon vieressä kuohuu vapaa Kangaskoski takuuvarmasti, ja joen keskellä sijaitsevassa saaressa voi tutustua Kangaskoski Mobile -sovelluksella paikalla sijainneeseen paperitehtaaseen myös silloin, kun museon ovet sattuvat olemaan kiinni.

Viime kesänä Ritakoskella käynnistynyt kahvilatoiminta jatkuu uuden yrittäjän vetämänä. Paikallisen pitkänlinjan yrittäjän Mirja Vaittisen Kahvila Lounaskulman toiminta täydentyy kesäksi koskikahvilalla. Hiitolanjoen Koskikahvilasta on päivittäin saatavilla monipuolinen valikoima vastuullisesti valikoituja, brändättyjä paikallisia ja alueellisia kahvila- ja muita myyntituotteita. Yhteistyökumppaneista mainittakoon jo ainakin lappeenrantalainen kahvipaahtimo Lehmus Roastery, Imatralaiset Ciao! Gelato- jäätelöt, Päivi Angervon juomat, Koskenkulman hunajan Hiitolanjoki-tuotteet, Laitilan wirvoitusjuomatehtaan juomat jne. Koskikahvilan yhteyteen on suunnitteilla erilaisia kesätapahtumia sekä räätälöityjä tuotekokonaisuuksia mm. Koskettaren Rantakala -päiviä nokipannukahveineen. Koskikahvila tarjoaa viihtyisän pysähdyspaikan niin retkeilijöille kuin alueella liikkuville matkailijoillekin 30.4. 2026 alkaen.

Lisätiedot:
Hanna Ollikainen, tj. Ekvas
hanna.ollikainen@ekvas.fi
040 823 5105

KANGASKOSKEN VOIMALAMUSEON INVESTOINTIHANKE KÄYNNISTYY

Hiitolanjoen Kangaskoskella vuodesta 1925 lähtien sähköä tuottanut voimalaitoksen voimantuotanto loppui heinäkuussa 2021, jonka jälkeen voimalapato purettiin ja koski ennallistettiin soveltuvaksi vaelluskalojen nousulle ja lisääntymisalueeksi. Ennallistuksen ohella vapaan kosken ympäristö on rakennettu viihtyisäksi käyntikohteeksi kosken kuohuja ihailemaan tuleville ja kosken läheisyyteen on rakennettu retkeilypalveluita aiemmilla investointihankkeilla.

Historiallinen Kangaskosken voimala kertoo alueen historiasta ja vesivoiman merkityksestä elinkeinojen kehittymiselle. Koski on tuottanut suoraa vesivoimaa ja sähköä Simpeleen alueen teollisuuslaitoksille ja asukkaille yli vuosisadan ajan. Voimalarakennus on suojeltu vuosituhannen alussa arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Kangaskosken voimalassa on tallella alkuperäiset laitteistot, joista erityisen kiinnostava on Tampellan valmistama Kaplan-turbiini, se on nyt nähtävillä alkuperäisellä paikallaan voimalakanavassa.

Kangaskosken voimalamuseo -hankkeella kunnostetaan arvokas suojeltu kulttuurihistoriallinen voimalarakennus, rakennetaan suojakatos avoimen turbiinikanavanosan ylle sekä toteutetaan valaistus ja esitystekniikka voimalasaliin. Hankkeessa hyödynnetään aiemmissa suunnitteluhankkeissa tuotetut suunnitelmat ja sisällöt. Kangaskosken ainutlaatuinen voimalamuseo avaa vesivoiman tuottamisen tekniikkaa ja historiaa Hiitolanjoen avointen koskien ympärille syntyneen matkailukohteen kävijälle. Hanke toteutetaan Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ja Rautjärven kunnan yhteishankkeena. Päätoteuttajana on virkistysaluesäätiö ja kunta toimii osatoteuttajana. Museo on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana ja avata yleisölle keväällä 2026.

Hankkeelle on saatu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämää Maaseuturahaston rahoitusta 60% hankebudjetista, ja loput 40% maksaa Rautjärven kunta. Koko hankkeen arvioitu budjetti on 203 796 euroa.

Kangaskosken alueella liikkumista joudutaan rajoittamaan rakennustyömaan takia tulevana kesänä. Rakentamisen aikataulusta tiedotetaan, kun urakkasopimus on allekirjoitettu.

Lisätietoja:
Hanna Ollikainen, toimitusjohtaja
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
hanna.ollikainen@ekvas.fi
puh. 040 823 5105

Kuva: Havainnekuva voimalakanavan ylle rakennettavasta suojakatoksesta. Suunnittelu Granlund Saimaa Oy.

Kangaskosken tehtaan (1901 – 1924) arkeologinen raportti julkaistu!

Kangaskosken museoalue -hankkeen aikana valmistui arkeologi Antti Bilundin laatima perusteellinen tutkimusraportti (Bilund, Antti: Kangaskosken tehdas. Selvitys tehtaan rakennuksista, koneista ja tuotantoprosessista vuosina 1901 – 1924. Kangaskosken museoalue -kehittämishanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 2021). Se on toiminut paitsi kohteen perustietona, myös Kangaskosken tehtaan mobiilipolun (sovellus ja rastipistepolku) perustana ja innoittajana. Kiitokset asiantuntevalle ja uutteralle tekijälle!

Raportti on nyt ladattavissa tästä linkistä: https://hiitolanjoki.fi/wp-content/uploads/2023/06/Kangaskoski_2021-1.pdf

KANGASKOSKEN MUSEOALUEPÄIVÄ 22.6. klo 12 alkaen: TERVETULOA!

KANGASKOSKEN TEHTAAN MOBIILIPOLKU ON VALMISTUNUT!

Hiitolanjoen Kangaskoskella vietetään museoalueen ensimmäisen vaiheen avajaisia to 22.6. klo 12 alkaen. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Kangaskosken museoalue -hankkeessa (LEADER) on valmistunut Kangaskosken tehtaan mobiilipolku -sovellus, jonka voi ladata paikan päällä vapaasti matkapuhelimeensa. Polku on toteutettu pääosin historialliseen tehdassaareen ja sovellus esittelee Kangaskoskella vuosina 1901 – 1924 vaiheittain toiminutta puuhiomoa, pahvi- ja paperitehdasta lisätyn todellisuuden, animaatioiden ja käsikirjoituksen avulla. Alueella on esillä myös uusia opastauluja ja ylävesialtaalle on kotiutunut Simpeleen tehtaan Juvankosken voimalaitoksen Kaplan-turbiini. Voimalaitosrakennuksessa esitetään lisäksi päivän aikana näytteitä tulevasta Kangaskosken voimaladokumentista.

Tervetuloa!

Kangaskoskelle rakennetaan tehdas!

Kangaskosken hiljattain käytöstä poistetun voimalaitoksen alapuoliseen saarekkeeseen on viime vuoden lopulla lumien aikaan ilmestynyt merkkitolppia lappuineen, joita paikalla kävijät – tamppautuneista jäljistä päätellen lukuisat – ovat ehkä ihmetelleet. Mitähän ihmettä täällä on tekeillä?

Tilapäiset tolpat liittyvät Leader-rahoitteisen Kangaskosken museoalue -hankkeen merkintöihin: näillä paikoilla on sijainnut 1900-luvun alussa toiminut Kangaskosken massa-, pahvi- ja paperitehdas: tolpat mallintavat kadonneessa tehdasrakennuksessa sijainneita koneita ja rakenteita. Merkintöjä tarkennetaan vielä myöhemmin. Ne perustuvat paikalla jo vuonna 2005 paikalla kenttätöitä tehneen ja viime vuoden kesänä jatkaneen arkeologi Antti Bilundin raporttiin Kangaskosken tehdas: selvitys tehtaan rakennuksista, koneista ja tuotantoprosessista (2021), joka on luettavissa tästä. Raportti antaa tärkeä yksityiskohtaista lisätietoa kohteesta ja osaltaan pohjan Kangaskosken historiallisen tehtaan mobiilisovellukselle.

Elokuussa 2021 Kangaskosken voimalaitoksen alapuolella ennallistamiseen yhteydessä paljastui myös tehtaan rakenteita. Kuvan alareunan rautapalkit ovat todennäköisesti puuhiomon edustan hirsirakenteisen turbiinikammion lattian kannattajia. Kuvassa projektiasiantuntija Mikko Europaeus (vas.), arkeologi Antti Bilund ja kaivinkoneurakoitsija Jani Nokelainen.

Uuden sovelluksen avulla Kangaskosken tehdas herätetään henkiin ja rakennetaan uudelleen virtuaalitodellisuuden (VR = virtual reality), lisätyn todellisuuden (AR = augmented reality) ja tehostetun todellisuuden (MR = mixed reality) avulla. Kävijä voi jatkossa tutustua erilaisten rastipisteiden avulla tehtaan valmistusprosessiin ja esimerkiksi vesivoiman ja Francis-turbiinien avulla pyöritettyihin hiomakoneisiin. Myös monia outoja varhaisen puunjalostusteollisuuden ”antiikkisia” koneita, kuten keskipakoislajittelijoita (pahvin)kokoojakoneita tai raffinööriä pääsee tutkailemaan sovelluksessa. Työssä hyödynnetään mm. Axel Solitanderin Paperintekijän käsikirjan (1909) teknisiä piirroksia ja maailmanperintökohde Verlan vertailukohtia.

Kangaskosken tehdas toimi vuosina 1901 – 1924 vaiheittain. Vasemmalla puuhiomon kaksikerroksinen osa, oikealla yksikerroksinen paperitehdas. Kuva on otettu luoteeseen, entisen voimalaitosrakennuksen nyt täytetyn ylävesialtaan betoniluiska rajautuu kuvan ulkopuolella vasemmalle. Kuva: UPM-Kymmenen arkisto.

Sovelluksessa hyödynnetään myös esimerkiksi tehtaan vähäistä valokuva-aineistoa luovalla tavalla ja siihen sisällytetään kohteita myös saarekkeen ulkopuolelta (pannuhuone- ja kuivaamorakennus, tehtaan apurakennuksia). Sisältösuunnitelma eri osioista tarkentuu näillä näkymin keskikesällä 2022. Sovelluksen alustavan sisältökonseptin on laatinut Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön projektiasiantuntija ja Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus. Mukana prosessissa ja valmistelussa on myös säätiön toimitusjohtaja ja yhdistyksen sihteeri Hanna Ollikainen.

Urakka etenee nyt monivaiheisen tarjouskilpailun kautta toteutukseen siten, että Kangaskosken historiallisen tehtaan mobiilisovellus on tavoite saada valmiiksi vielä vuoden 2022 loppuun mennessä. Myöhemmin tästä lisää…

Mitä tapahtuu parhaillaan RivTimesin parissa?

RivTimes-hankkeessa toteutetaan erilaisia työpaketteja eri hankekumppaneiden voimin. Lead Partnerin, eli Rautjärven kunnan vastuulla on työpaketti 1, mikä tarkoittaa Hiitolanjoen alueen matkailun yleissuunnitelma Masterplania. Sen toteutus kilpailutettiin tammi-helmikuussa. Masterplania lähtee toteuttamaan FCG, jolla on vankka kokemustausta vastaavista tehtävistä mm. kuntien, Liikenne- ja Väylävirastojen, VisitFinlandin ja Venäjän eri toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tullaan tekemään tiiviissä yhteistyössä kaikkien hankekumppaneiden, alueen matkailutoimijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen palaveri hankekumppaneiden kanssa olikin jo ja toimenpiteet käynnistyvät tästä vähitellen. Kesäkuussa on tarkoitus pitää ensimmäiset työpajat niin Suomen kuin Venäjänkin matkailutoimijoille.

Osana Masterplania selvitetään matkailuverkoston ja Hiitolanjoen alueen matkailun kehittymispotentiaalia. Nykyisten toimijoiden sekä vasta mahdollista matkailuyrittäjyyttä pohdiskelevien tai alaa opiskelevien kannattaakin seurata hankkeen tiedottamista ja osallistua mahdollisuuksien mukaan järjestettäviin työpajoihin ja tilaisuuksiin. Kaikki tilaisuudet verkostoitua ja kehittää omaa toimintaa muiden toimijoiden kanssa on hyvä hyödyntää, jotta pysyy aallon harjalla ja pelissä mukana. Keskeistä uudelle yrittäjyydelle ja jo olemassa olevan kehittämiselle on myös lähivuosina avautuvan Parikkalan rajanylityspaikan luoma matkailukysyntä Imatran, Savonlinnan ja Kiteen seuduilla sekä Venäjän puolella Sortavalan, Lahdenpohjan ja Käkisalmen piirien alueilla. Nykyistä palvelutarjontaa tullaan kartoittamaan osana hanketta, samoin kuin uusien palvelujen ja uuden yritystoiminnan potentiaalia. VisitFinlandin äskettäisen Venäjän matkailumarkkinakatsauksen perusteella Venäjällä matkailuala on toipumassa pandemian vaikutuksista muita maita nopeammin, ja siellä trendaava kotimaan matkailu tulee olemaan kova kilpailija Suomen puolen kohteille. Kuten joka paikassa muuallakin, korona on kuitenkin käynyt myös venäläisten kukkaroille, ja siksi edulliset matkakohteet ja lyhyet viikonloppulomat koetaan kiinnostavina. Venäläiset kulkevat lomakohteisiinsa mielellään junalla tai autolla, ja he pitävät erikoismajoitusvaihtoehdoista, kalastuksesta ja retkeilystä. Väkijoukot ja kiireen tuntu puolestaan eivät ole juuri nyt vetäviä tekijöitä. Esitystä kuunnellessani oli helppo todeta monen kohdan täsmäävän täydellisesti Hiitolanjoen alueelle!

Hiitolanjoki ympäristöineen on kaunista ja paljolti luonnontilaista. Työn alla olevassa Masterplanissa tullaankin huomioimaan Hiitolanjoen luontoarvot ja Laatokan lohi sekä liittyminen Green Belt -vyöhykkeeseen. Hiitolanjoen kohteiden saavutettavuus on myös yksi asia, jota tulee tarkastella ja kehittää. Suomen puoleisiin kohteisiin on helppo kulku valtatie 6:lta Simpeleen kohdalta. Luontokohdeiden saavutettavuusasioissa tullaan tekemään yhteistyötä LuLu-luonnon lumoa kaikille -hankkeen kanssa. LuLussa keskitytään nimenomaan esteettömyyteen ja saavutettavuusasioihin.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön työpaketit 2 ja 3 ovat masterplania konkreettisempia toimenpiteineen. Kangaskoskea ennallistetaan purkamalla pato ja rakentamalla ympäristöä luonnontilaisemmaksi lohia ja matkailijoita ajatellen. Vanhaan vesivoimalaan aletaan suunnitella museota matkailukäyttöön. Vierailin taannoin itse ensimmäistä kertaa voimalassa sisällä. Paikka on mielenkiintoinen, ja mielessäni alkoikin heti pyöriä ideoita, mitä kaikkea tulevan museon kylkeen voisikaan keksiä!

RivTimes-hankkeessa toteutettavilla toimenpiteillä pyritään hyödyttämään paikallisia vanhoja ja uusia yrittäjiä ja matkailutoimijoita sekä koko aluetta laajemminkin.