Kangaskoski

Kangaskosken muutossuunnitelma voimalan toiminnan jälkeen.

Kangaskoski lähellä valtakunnan rajaa

Kangaskoski on Hiitolanjoen alin koski Suomen puolella noin kilometrin päässä Venäjän rajasta. Kangaskosken rakennettu putouskorkeus on noin 4 metriä. Sähkön vuosituotanto on keskimäärin 3300 MWh.

Teollinen historia Kangaskoskella on yli sata vuotta vanhaa. 1900-luvun alussa parikymmentä vuotta toimineen puuhiomon ja paperitehtaan viennin vaikeuduttua Yhtyneiden Paperitehtaiden edeltäjä Aktiebolaget Simpele osti Kangaskosken ja rajantakaisen Syrjäkosken voimatuotantoa varten. Hugo Eklundin suunnittelema, Suomen Rakennus Oy:n rakentama Kangaskosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1925.

Kangaskosken pato puretaan 2021

Kangaskosken voimalaitoksen omistaa Hiitolanjoen Voima Oy, joka siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen lokakuussa 2019.

Nykyisin lähes kuivillaan oleva vanha uoma vastarannalla on toiminut 1900-luvun alusta ohijuoksutuskanavana. Pian vedet kuohuvat jälleen alkuperäisessä uomassa muodostaen luonnonmukaisen kosken, jossa lokikalat pääsevät nousemaan ylävesille. Kangaskosken ennallistukseen on saatu rahoitusta Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta, ks. RivTimes-hankkeen sivu.

Kangaskosken ympäristön palvelujen rakentamiseen on saatu investointiarahoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Turvalliset katselupaikat- ja levähdyspaikat, polut, käymälä ja uusi laavu toteutetaan Kangaskoski kalastajan keidas -hankkeessa.

Kangaskosken suunnitelmakuvat

Kangaskosken ennallistuksen toteutukseen, suunnitelmakuvat voit ladata näistä linkeistä:
Asemapiirros, suunnittelija Maveplan Oy.
Maisemasuunnitelma, suunnittelija Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy.

Tutustu Kangaskosken projektitauluun (pdf)!

Kaplan-turbiini museonähtävyydeksi

Kangaskoskella on yhä käytössä enimmäkseen alkuperäistä, joskin kunnostettua voimalaitostekniikkaa. Koneistoon kuuluu erikoisuutena mm. ensimmäinen Suomessa valmistettu Kaplan-turbiini (Tampella 1924) ja valvontakaappi rakennusajankohdalta. Kangaskoskelle suunnitellaan voimalaitosmuseota, kun voimantuotanto päättyy vuonna 2021. Museon suunnittelua tehdään Kangaskosksen museoalueen suunnitteluhankkeessa, johon on saatu rahoitus Etelä-Karjalan Kärki-Leaderilta.

Kalakamera Kangaskoskella lokakuussa 2019

WWF asentaman livekameran välityksellä pystyttiin seuraamaan lohikalojen kututoimia Kangaskosken laavun edustalla lokakuun ajan. Ks. videolta kooste tapahtumista ja joen asukkaista!