Kangaskoski

Kangaskoski lähellä valtakunnan rajaa

Kangaskoski on Hiitolanjoen alin koski Suomen puolella noin kilometrin päässä Venäjän rajasta. Kangaskosken rakennettu putouskorkeus on noin 4 metriä. Sähkön vuosituotanto on keskimäärin 3300 MWh.

Teollinen historia Kangaskoskella on yli sata vuotta vanhaa. 1900-luvun alussa parikymmentä vuotta toimineen puuhiomon ja paperitehtaan viennin vaikeuduttua Yhtyneiden Paperitehtaiden edeltäjä Aktiebolaget Simpele osti Kangaskosken ja rajantakaisen Syrjäkosken voimatuotantoa varten. Hugo Eklundin suunnittelema, Suomen Rakennus Oy:n rakentama Kangaskosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1925.

Kangaskosken pato puretaan 2021

Kangaskosken voimalaitoksen omistaa Hiitolanjoen Voima Oy, joka siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen lokakuussa 2019.

Nykyisin lähes kuivillaan oleva vanha uoma vastarannalla on toiminut 1900-luvun alusta ohijuoksutuskanavana. Kahden vuoden kuluttua vedet kuohuvat jälleen alkuperäisessä uomassa muodostaen luonnonmukaisen kosken, jossa lokikalat pääsevät nousemaan ylävesille.

Kaplan-turbiini museonähtävyydeksi

Kangaskoskella on yhä käytössä enimmäkseen alkuperäistä, joskin kunnostettua voimalaitostekniikkaa. Koneistoon kuuluu erikoisuutena mm. ensimmäinen Suomessa valmistettu Kaplan-turbiini (Tampella 1924) ja valvontakaappi rakennusajankohdalta. Kangaskoskelle suunnitellaan voimalaitosmuseota, kun voimantuotanto päättyy vuonna 2021.

Nykyisin lähes kuivillaan oleva vanha uoma vastarannalla on toiminut 1900-luvun alusta ohijuoksutuskanavana. Kun sitä juoksutetaan runsaasti, koski syntyy uudelleen ja houkuttelee usein myös jalokaloja virtauksellaan.

Kalakamera Kangaskoskella lokakuussa 2019

WWF asentaman livekameran välityksellä pystyttiin seuraamaan lohikalojen kututoimia Kangaskosken laavun edustalla lokakuun ajan. Ks. videolle koottuja otteita tästä!