Ritakoski

Ritakoski lähinnä Kuutostietä

Useimmissa Hiitolanjoen koskissa on ollut ennen teollista aikaa vesimyllyjä. Ritakoskella myllyt, joita oli kaksi kosken ylä- ja alaosassa, omisti viimeksi 1900-luvun alussa paikallinen kauppias P.J. Reinikainen. Ritakosken rakennettu putouskorkeus on 4 m, teho 0,4 MW ja sähkön keskimääräinen vuosituotanto 2200 MWh.

Ritakosken vapautuminen 2023 viimeistelee kalatien Laatokalta latvave

Ritakoski siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen lokakuussa 2019, kun säätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n osakkeet. Voimantuotanto lakkaa Ritakoskella viimeisenä Hiitolanjoen kolmesta koskesta. Ritakosken voimalarakennukseen suunnitellaan palveluita matkailijoille, sijainti lähellä valtatietä on siihen edullinen.

Melkein 100 vuotta voimaa puuhiomolle

Ritakosken voimalavalmistui Ylä-Ritakosken myllyn paikalle vuonna 1921. Se oli järjestykseltään neljäs sähköä tuottaneista Hiitolanjoen vesivoimalaitoksista. Rakennuttajana toimi vuonna 1906 toimintansa aloittanut paikallinen puuhiomo ja paperitehdas Aktiebolaget Simpele, josta tuli sittemmin osa Yhtyneitä Paperitehtaita. Tehdas on nykyään kartonkia Simpeleellä valmistava M-Real. Tavoite oli polttopuun kulutuksen vähentäminen ja hiokkeen lisääminen. Vesivoiman historiallista asemaa kuvaa, että hiomon tuotanto kaksinkertaistui pian.

Alkuperäiskoneistoon kuului 2 pystyakselista Francis-turbiinia, jotka toimitti Tampella. Ne eivät ole säilyneet, mutta konesalissa on yhä näyttävää vanhaa koneistoa. Erikoisuus ovat generaattoreiden massiiviset huima- eli vauhtipyörät, jotka varastoivat pyörivän akselin liike-energiaa tilapäisissä sähköverkkoyhteyden katkostiloissa.