Yleinen – Sivu 2 – Hiitolanjoki

Hiitolanjoki-kohdeoppaan peruskurssi NYT toukokuussa, ilmoittautuminen 15.5. mennessä

Halukkaille järjestetään HIITOLANJOKI-OPPAAN PERUSKURSSI pikaisella aikataululla nyt toukokuussa yhteistyössä Hiitolanjoen hurmaa -hankkeen ja Hiitolanjoen 8.6. pidettävän avajaistapahtuman kanssa.

Mukana taustatukena kurssia järjestämässä ovat myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Hiitolanjoki-yhdistys. Kurssi on maksuton ja järjestetään jos osallistujia on vähintään kolme. Kurssille mahtuu noin 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Kurssi sisältää seuraavat osiot:

1) OPPAAN AINEISTON (PDF), johon on koottu tiiviitä perustietoja ja vinkkejä laajempiin kokonaisuuksiin. Se perustuu Mikko Europaeuksen tekemään kirjaan Hiitolanjoki Laatokalta latvavesille (2012) ja Europaeuksen yli 20 vuoden toimintaan Hiitolanjoella eri rooleissa (aineistojen kerääjä, tutkija, projekteja, aineistojen tuottamista, opastuksia, Hiitolanjoki-yhdistys jne.)
Mukana on myös päivitettyä ja uutta materiaalia ainakin seuraavista aiheista:

• luonnonhistoria (geologian ja vesistöhistorian perusteita)
• luonto (luonnonmaakunnan yleispiirteitä, linnuston, nisäkkäiden, kasvien ym. esimerkkejä)
• ympäristö (ympäristöongelmat ja vesistön laadun kehitys)
• maisema (käsitteet voimakkaasti muutettu joki ja RKY, paikallisia muutoksia ym.)
• muinaishistoria (arkeologia, vanhimmat kirjalliset lähteet, perimätieto),
• vesireitit (Hiitolanjoki ja vesistöalue, kaukoyhteydet, matkailunäkökulma),
• kalasto ja vaelluskalat (erityisesti Laatokasta nouseva lohi ja taimen, matkailunäkökulma)
• kalastus (historiallinen kotitarvekalastus ja moderni virkistyskalastus, matkailunäkökulma)
• vesivoima (esiteollinen ja teollinen, matkailunäkökulma)
• rajavesi (rajahistoria ja nykytilanne, viranomaistyö ja käytännöt, matkailunäkökulma),
• hankkeet ja virkistyskäyttö (vaiheita ja kehitys nykytilanteeseen, tulevaisuusnäkymiä)
• ennallistaminen (Kangas-, Lahnasen- ja Ritakoski, liittännäiskohteet, matkailunäkökulma)

Lisäksi pakettiin tulee vielä käytännöllisiä ja hyödyllisiä asioita, kuten turvallisuusohjeet ja -määräykset, kävelyn ja ajoneuvolla ajon ja
pysäköinnin ohjeet ja määräykset, esteettömyysohjeet, virkistyskalastuksen lupa- ja rajoituskäytännöt sekä vesillä liikkumisen
ohjeet Suomen puolella erityisesti ennallistetuilla koskialueilla. Luonnollisesti myös oppaana toimimiseen liittyviä käytännön asioitakin käydään läpi kurssilla jonkin verran.

(Huom. mainittu tietokirja on valitettavasti loppuunmyyty, mutta sitä on saatavilla maakunnan kirjastoista ja mahdollisesti antikvariaateista. Kurssille yritetään saada muutama lainakappale , mutta muu aineisto on etusijalla kirjaan nähden, koska kirja on erittäin laaja ja eräiltä osin jo vanhentunutkin.)

2) KOHDEKÄYNNIT JA TUTUSTUMISET Hiitolanjoen kohteisiin (Ritakoski, Lahnasenkoski, Kangaskoski, VT 6:n pohjoispuolinen jokiosa ja Silamusjoki), enintään 3 eri käyntiä, jotka sovitaan kurssiryhmän kanssa erikseen. Tiiviin aikataulun takia pyydämme, että ilmoittaisit MITKÄ AJAT (päivät, vrk-ajat) EIVÄT SINULLE KÄY niin, kurssin vetäjä pääsee sovittelemaan näitä kenttäpäiviä mahdollisimman pian toukokuun kahdelle viimeiselle viikolle 20.-31.5.2024.

3) LOPPUTENTTI, joka järjestetään ensi sijassa oppaan aineiston ja siihen liittyvän materiaalin pohjalta. Jos et siis pääsisi ryhmän mukana kenttäkäynneille, voit kiertää kohteita myös itseksesi ja osallistua silti tenttiin. Parhaan hyödyn saat kuitenkin osallistumalla kohdekäynteihin, joissa on mahdollisuus myös esimerkiksi tutustua Hiitolanjoen voimalaitoksiin sisäpuolelta. Tentti järjestetään
todennäköisesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla joko Rautjärvellä tai Imatralla. Tenttiä ei kannata karsastaa, se on kyllä läpäistävissä
perustiedoilla ja kohtuullisella osallistumispanoksella. Tentti on kuitenkin pidettävä ennen 8.6. yleisötapahtumaa.

Opastusten jatkojärjestelyistä ei ole vielä tietoa, mutta tätäkin tullaan ko. hankkeen yhteydessä selvittämään.

Jos haluat osallistua kurssille, ilmoitatko samalla, olisitko mahdollisesti käytettävissä 8.6. tapahtumaan oppaana.

ILMOITTAUTUMISET tulee tehdä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen KE 15.5.2024 klo 24 MENNESSÄ. Tämän jälkeen kurssin vetäjä ottaa yhteyttä kurssilaisiin, ilmoittaa kohdekäyntipäivät ja kellonajat ja lähettää niihin mennessä kurssilaisille oppaan aineiston. Haluttaessa kurssin vetäjä antaa lisätietoja, alla yhteystiedot.

Tervetuloa mukaan!

Kurssin vetäjä:

Mikko Europaeus

FM kansanperinteen tutkija, yrittäjä
Tmi Traditionaali
Inet: www.traditionaali.fi
Email: mikko.europaeus@traditionaali.fi
Puh. 050 468 9758

Hiitolanjoen uusi aikakausi

Vapaa Hiitolanjoki on yhteinen onnistuminen

Hiitolanjoen projekti on saatu päätökseen, ja joen monivaiheisessa historiassa alkaa nyt uusi aikakausi. Viime syksynä toteutettiin viimeisen nousuesteen poistaminen Ritakoskella. Tämä avasi yli 100 vuotta padon takana olleet alueet Laatokalta nousevan äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle, jonka elvyttäminen on projektin tärkein tavoite.

Hiitolanjoen kosket ovat nyt avoinna myös retkeilijöille ja matkailijoille. Samaan aikaan patojenpurku-urakoiden kanssa on parannettu virkistyspalveluita kaikkien kolmen kosken ympäristössä. Hiitolanjoen kuohuvat kosket tarjoavat upeita elämyksiä luonnonystäville. Alueelle pääsee helposti usean pysäköintialueen kautta, joilta lähtevät polut on kunnostettu turvalliseksi kulkea myös lapsiperheille ja apuvälineillä liikkuville ainakin lumettomana aikana. Talvikunnossapitoa poluille ja koskille ei ole mahdollista järjestää.

Patojen purkamisessa sekä virkistysalueen rakennuttajana on Hiitolanjoen koski- ja virkistysalueen omistava Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Hankkeen kolmas ja viimeinen vaihe Ritakoskella valmistui suunnitellussa aikataulussa hyvien yhteistyökumppanien ansiosta. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö haluaa vielä kiittää kaikkia projektiin osallistuneita.

Maveplanin, Maisemasuunnittelutoimisto Näkymän ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntemus suunnittelussa sekä Silta-TSV:n, Oteranin ja Destia ja River Diggers osaamisella toteutuksessa oli ratkaiseva merkitys projektin onnistumiseen.

Suuri kiitos kuuluu myös projektin rahoittajille, joiden panosta ilman hanke ei olisi voinut toteutua: Maa- ja metsätalousministeriö, Rautjärven kunta, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, WWF, OP Etelä-Karjala, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Metsä Group, UPM ja European Open Rivers Programme sekä yksityiset henkilöt.

Save the Date – Hiitolanjoen avajaiset järjestetään la 8.6.2024!

Hiitolanjoen kaikki kolme koskea virtaavat nyt vapaina. Ennallistettua jokea päästään juhlimaan yhdessä alkukesästä 2024.

Viralliset avajaiset ennallistetun joen kunniaksi järjestetään lauantaina 8.6.2024 avoimena yleisötapahtumana. Tapahtuma tulee sijoittumaan useaan eri paikkaan joella ja Simpeleen taajamassa, joten liikenteen osalta on todennäköisesti tulossa poikkeusjärjestelyjä. Merkitse siis päivä kalenteriisi ja tule porukalla ihastelemaan jokea!

Tarkempi ohjelma ja marssijärjestys paljastetaan lähempänä ajankohtana. Seuraamalla Hiitolanjoen, Rautjärven kunnan ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanavia pysyt ajan tasalla tilanteesta.

Kansainvälistä rahoitusta Hiitolanjoelle

The European Open Rivers Programme liittyi Hiitolanjoen suuriin rahoittajiin. Tämä varmistaa viimeisen voimalapadon purkamisen Ritakoskella. Open Rivers Programme rahoitus on suunnattu patojen purkamiseen ja jokien ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuteen tähtäävien hankkeiden tukemiseen. Hiitolanjoen Ritakoski on ensimmäinen Open Rivers Programmen avustuskohde Suomessa.

Ritakosken voimala ja Hiitolanjoki ennen ennallistamista 26.7.2023. Kuva: Mikko Nikkinen.

Luonnon ennallistaminen on ollut keskusteluissa viime aikoina Euroopassa. Suurin osa Euroopan joista on padottu voimantuotantoa varten tai muista syistä. Euroopassa on laskettu olevan noin miljoona eri kokoista patoa, joiden vuoksi jokiekosysteemit ja niistä riippuvat eliöt kuten vaelluskalat ovat joutuneet erittäin uhanalaisiksi. Nyt patoja puretaan monissa maissa, ja siihen tarvitaan rahoitusta. Vapaasti virtaavat patoamattomat joet tarjoavat elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille.

Hiitolanjoen patojen purku- ja ennallistusprojekti Rautjärvellä on merkittävä päänavaaja Suomessa. Hiitolanjoki on herättänyt paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti, nyt myös rahoituksen muodossa. Viimeisen voimalapadon poistaminen Hiitolanjoen Ritakoskella saadaan varmistettua, kun rahoittajiin on liittynyt Open Rivers Programme, joka myönsi 100 000 euron avustuksen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Open Rivers Programme -ohjelma on käynnistynyt vuonna 2021 ja sitä hallinnoidaan Alankomaissa. Ohjelma perustettiin Euroopan virtavesiekosysteemien eli jokien ja purojen sekä niissä
elävien lajien pelastamiseksi. Hiitolanjoen Ritakoski on ensimmäinen Open Rivers Programin avustuskohde Suomessa.

Myös UPM liittyi Hiitolanjoen rahoittajiin

Myös kansainvälinen metsäyhtiö UPM Oyj ilmoitti heinäkuun lopulla 50 000 euron lahjoituksesta Ritakoskelle Biofore Share and Care -ohjelmastaan.

Mittava joukko rahoittajia mahdollistaa Hiitolanjoen patojen purkamisen

Ritakosken ennallistamistöiden kokonaiskustannusarvio on noin 700 000 euroa. Muut Ritakosken ja kahden aiemmin voimalapadon purkamisen mahdollistavat rahoittajat ovat Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelma (päärahoittaja), Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, WWF, Metsä Groupin luonnon hoito-ohjelma, Etelä-Karjalan Osuuspankki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Lähitapiola, lisäksi mukana on yksityisiä rahoittajia.

Lisätietoja :
Hanna Ollikainen
Ekvasin toimitusjohtaja, CEO
+358 40 823 5105
hanna.ollikainen@ekvas.fi

Ritakosken voimalapadon purkutyömaa on käynnistymässä

Ritakosken padonpurku- ja kosken ennallistuksen urakka on alkanut heinäkuun puolivälissä. Voimalan turbiini pysähtyy 31.7.2023. Tämän jälkeen Kokkolanjokenakin tunnetun Hiitolanjoen voimalat eivät tuota enää sähköä. Voimalan pysähtymisen jälkeen turbiinit poistetaan, ja vesi juoksee vielä padonpurku-urakan ajan voimakanavan läpi. Kosken ennallistus toteutetaan samalla periaatteella kuin Kangaskoskella ja Lahnasenkoskella: kosken yläosaan rakennetaan rautatiesillan ja VT6n sillan väliin pohjakynnys, joka pitää yläpuolella Uudensillansuvannon vedenpinnan aiemmalla tasolla. Koski muotoillaan vaelluskaloille ja kutualueeksi sopivaksi soraa ja isompia kiviä koskeen ajamalla. Työn pääurakoitsija on Destia Oy.

Retkeilijöille tulee näköalapaikat ja uusi silta kuten Lahnasenkoskella. Esteetön polkuyhteys kevyenliikenteenväylältä Ritakoskelle rakennetaan VT6:n alitse.

Ritakoskentie (14927) suljetaan VT6:n suunnalta koko urakan ajaksi 17.7. – 15.12.2023 noin 700 m matkalta alkaen Ritakoskentien ja Karjalantien liittymästä. Kiinteistöille kulku sallitaan koko työajan, mutta kaikki ulkopuolinen liikkuminen Ritakosken alueella on kielletty.

Kiertotie Kangaskoskelle ja Lahnasenkoskelle kulkee Kangaskoskentien kautta, Lahnasenkoskelle Kangaskoskelta Ritakoskentietä ajaen. Kiertotien pituus on noin 6 km. Myös Lahnasentie on taas kunnostettuna käytössä Änkilänsalon puolella.

Lisätietoja:
Tilaaja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen,
hanna.ollikainen@ekvas.fi, puh. 040 823 5105 (lomalla 28.7.2023 asti)

Pääurakoitsija Destia Oy, Nico Leppäniemi p. 040 571 6081

Rakennuttajakonsultti Silta TSV Oy, projektipäällikkö Harri Keskinen, p. 0400 6600 52

Kangaskosken tehtaan (1901 – 1924) arkeologinen raportti julkaistu!

Kangaskosken museoalue -hankkeen aikana valmistui arkeologi Antti Bilundin laatima perusteellinen tutkimusraportti (Bilund, Antti: Kangaskosken tehdas. Selvitys tehtaan rakennuksista, koneista ja tuotantoprosessista vuosina 1901 – 1924. Kangaskosken museoalue -kehittämishanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 2021). Se on toiminut paitsi kohteen perustietona, myös Kangaskosken tehtaan mobiilipolun (sovellus ja rastipistepolku) perustana ja innoittajana. Kiitokset asiantuntevalle ja uutteralle tekijälle!

Raportti on nyt ladattavissa tästä linkistä: https://hiitolanjoki.fi/wp-content/uploads/2023/06/Kangaskoski_2021-1.pdf

KANGASKOSKEN MUSEOALUEPÄIVÄ 22.6. klo 12 alkaen: TERVETULOA!

KANGASKOSKEN TEHTAAN MOBIILIPOLKU ON VALMISTUNUT!

Hiitolanjoen Kangaskoskella vietetään museoalueen ensimmäisen vaiheen avajaisia to 22.6. klo 12 alkaen. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Kangaskosken museoalue -hankkeessa (LEADER) on valmistunut Kangaskosken tehtaan mobiilipolku -sovellus, jonka voi ladata paikan päällä vapaasti matkapuhelimeensa. Polku on toteutettu pääosin historialliseen tehdassaareen ja sovellus esittelee Kangaskoskella vuosina 1901 – 1924 vaiheittain toiminutta puuhiomoa, pahvi- ja paperitehdasta lisätyn todellisuuden, animaatioiden ja käsikirjoituksen avulla. Alueella on esillä myös uusia opastauluja ja ylävesialtaalle on kotiutunut Simpeleen tehtaan Juvankosken voimalaitoksen Kaplan-turbiini. Voimalaitosrakennuksessa esitetään lisäksi päivän aikana näytteitä tulevasta Kangaskosken voimaladokumentista.

Tervetuloa!

Kokouskutsu vuosikokoukseen

Kangaskoskella 31.5.2023 klo 17

Tervetuloa Hiitolanjoki-yhdistyksen vuosikokoukseen!

Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt vuosikokousasiat.
Lopuksi kuullaan Hiitolanjoen projektien edistymisestä.

************************************************************

Vuosikokouksen asialista

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi äänten laskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisill
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio ja jäsenmaksut
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
10. Kokouksen päättäminen

Tiedotusta ja keskustelua Hiitolanjoen projektien ajankohtaisista asioista.

Tervetuloa!
Hiitolanjoki-yhdistyksen hallitus

Lohikalojen poikastuotto Hiitolanjoella rohkaisee käynnistämään uusia hankkeita

Hiitolanjoelta on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön ennallistettujen koskien uudet kutualueet.

Järvilohikannan tilasta Saimaalla on kuultu huolestuttavia uutisia viime päivinä. Lohikaloille soveltuvat lisääntymisalueet Vuoksen vesistön virtavesissä ovat olleet vuosikymmeniä erilaisten patojen takana, eikä kalanviljelylaitosten keinotekoinen poikastuotanto riitä pitämään kantaa elinvoimaisena. Voimayhtiöt ja eräät tutkijatkin ovat esittäneet epäilyjä patojen poistamisen merkityksestä kalakannoille.

Hiitolanjoelta sen sijaan on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön poistettujen voimalapatojen takaa avautuneet ja ennallistettujen koskien uudet kutualueet.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti elokuussa 2022 koekalastuksen Hiitolanjoen Kangaskoskella, jossa pato oli poistettu vajaa vuosi aiemmin syksyllä 2021. Kalanpoikasia havaittiin huomattava määrä, joka laskennallisesti koko kosken pinta-alaan (6150 m²) suhteutettuna antaa kokonaismääräksi varovaisesti arvioiden 2500 lohikalan poikasta.

Hydrobiologi Markus Tapaninen osallistui koekalastukseen ja kertoo havainnoista:

” Saaliiksi saadut lohikalat oli kaikki yhtä lukuun ottamatta kesän vanhoja, eli edellisen syksyn kudusta syntyneet. Keskimääräinen tiheys koealoilla oli 78 lohikalan poikasta aarilla, joista 18 % oli lohen poikasia. Tämä suhde tulee jatkossa muuttumaan, kun Laatokalta vaeltavat lohet valtaavat kosken. Ja poikasmäärät ei todennäköisesti pienene jatkossa, jos emokaloilla on vapaa nousu Venäjän puolelta. ”

Syyskuussa tehdään seuraavat koekalastukset ja saadaan tietoja myös Lahnasenkoskelta, jossa pato purettiin viime syksynä. Kosken tuotantoala on samaa kokoluokkaa, mutta kalamääristä ei voi vielä sanoa, koska koski valmistui vasta kudun aikana.

Kangaskosken yläosa — Kuduntarkkailijat Kangaskosken niskalla lokakuussa 2022

Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä iloitsee tuloksesta:

” On upeaa, että patojen purkaminen tuottaa tuloksia näin nopeasti. Jännittää nähdä, millaisia poikasmääriä tulevat vuodet tuovat. Hiitolanjoesta tulee todellinen synnytyslaitos kalanpoikasille. ”

( Kuva lohenpoikasesta /Tuuri, koskikuva /Hanna Ollikainen)

Lohet rynnivät Lahnasenkoskeen kesken työmaan

Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistus on edennyt suunnitellussa aikataulussa, mutta valtava urakka ottaa aikaa. Lohikalojen kutuaikaa loka-marraskuussa, eivätkä kalat malta odottaa että koneet väistyisivät Lahnasenkosken työmaalta!

”Tolkuton määrä kalaa Hiitolanjoella”

Nyt lokakuun puolivälin lähestyessä Hiitolanjoen koskilla on havaittu vilkasta liikennettä. MMM:n Nousuohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen havaitsi 14.10. Kangaskosken uudella niskalla vähintään 20 kalaa, koskessa useita kutupesiä ja kaloja. Myös perinteisellä kutualueella kosken alapuolella, laavun lähistöllä oli kaloja enemmän kuin aiemmin on nähty. Tämä kohta, jossa syksyllä 2019 oli kalakamera, katso veden alla kuvattuvideokooste.

Lahnasenkosken työmaalla on myös havaittu viime päivinä vilskettä, kun kalat nouseva jo koskeen välittämättä työkoneista. Kaloja on kuvattu uudelta rakennettavalta sillalta sekä työmaapadolta. Kaloja on myös padon yläpuolella, minne niiden on täytynyt uida rumpuputkien läpi.

Lahnasenkosken työmaa kokonaisuudessaan. Työmaapato patoaa yläpuolisen vesialtaan vedet siihen tasoon, johon vedenpinta tulee asettumaan kosken valmistuttua. Työmaapato madalletaan ja siitä muotoillaan kosken pohjakynnys. Voimalan yläkanavan täyttö on vielä käynnissä, siitä tulee kävijöille oleskelupaikka. Vasemmalta joen rantaa seuraileva työmaatie säilytetään kapeampana ulkoilureittinä. Kaikki uudet polut sekä silta on rakennettu esteettömiksi.

Työt Lahnasenkoskessa ovat valmistumassa lokakuun loppuun mennessä, jolloin koski on pelkästään kalojen valtakuntaa. Sen jälkeen jatkuu sillan, yläkanavan ja ympäristön rakentaminen retkeilijöille. Lahnasenkosken virkistyspolkujen avaamisen aitaulusta tiedotetaan marraskuussa, siihen saakka alue on työmaata eikä sinne ole lupa mennä!