Kangaskosken tehtaan (1901 – 1924) arkeologinen raportti julkaistu!

Kangaskosken museoalue -hankkeen aikana valmistui arkeologi Antti Bilundin laatima perusteellinen tutkimusraportti (Bilund, Antti: Kangaskosken tehdas. Selvitys tehtaan rakennuksista, koneista ja tuotantoprosessista vuosina 1901 – 1924. Kangaskosken museoalue -kehittämishanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 2021). Se on toiminut paitsi kohteen perustietona, myös Kangaskosken tehtaan mobiilipolun (sovellus ja rastipistepolku) perustana ja innoittajana. Kiitokset asiantuntevalle ja uutteralle tekijälle!

Raportti on nyt ladattavissa tästä linkistä: https://hiitolanjoki.fi/wp-content/uploads/2023/06/Kangaskoski_2021-1.pdf

Näin Lahnasenkosken padon purku ja ennallistus etenee

Tähän artikkeliin on koottu kuvia Hiitolanjoen Lahnasenkosken työmaasta. Seuraa työmaata täällä – työmaa-alueella liikkuminen on ehdottomasti kielletty kaikkien osapuolten turvallisuuden takaamiseksi! Myös maisemapolulla liikkuminen on kielletty.

Vuonna 1911 käynnistyneen Lahnasenkosken voimalan turbiinit pysähtyivät lopullisesti 31.7.2022.

Työmaa käynnistyi jo heinäkuussa ennen voimalan toiminnan päättymistä työmaatien valmistamisella ja työpadon aloittamisella.

Tien rakentaminen joen varteen — Työmaatien rakentaminen. Kuva Hanna Ollikainen 4.7.2022

Kaivinkone ja kuorma-auto rakentamassa patoa — Louhetta ajetaan työpadolle. Kuva Hanna Ollikainen 1.8.2022

Pato ja kaivinkone — Lahnasenkoskenv pato. Kuva Mikko Nikkinen

Turbiinien purkamista valmistellaan, voimalan turbiinikammion on saatava kuiville. Kuvat Hanna Ollikainen

Voimalan turbiinit irrotettiin 15.8.2022 StoraEnson osaajien avustuksella, kiitos heille vapaaehtoistyöstä! Kuvat Hanna Ollikainen

Lahnasenkosken työmaa, vesi juoksee hiljenneen voimalan läpi ja patoa päästään purkamaan. Kuva Mikko Nikkinen 19.8.2022

Pato katoaa maisemasta. Kuvat Mikko Nikkinen 23.8.2022

Kutusoraa ajetaan kosken alaosaan.

Lahnasenkosken alaosa on muotoiltu lohikalojen nousulle ja kudulle sopivaksi.

Lahnasenkosken polut suljettu loppuvuoden ajan 22.7.2022 alkaen

Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistusprojektin takia Ritakosken-Lahnasenkosken polut suljetaan 22.7.2022 alkaen vuoden lopulle.

Työmaalla liikkuminen on kielletty asiattomilta kaikkien osapuolten turvallisuuden vuoksi, ja että urakka voi edistyä suunnitellusti. Lahnasentie ja Ritakoskentieltä joen varteen avattu työmaatie ovat työmaa-aluetta.

Töiden edistymistä voi seurata tällä sivustolla, kuvia ja mahdollisesti videoita lisätään tänne työn edetessä. Polkujen uudelleen avaamisesta tiedotetaan sekä täällä että Rautjärven kunnan kanavissa!

Kielto koskee myös kosken itäpuolella sijaitsevalle grillikatokselle ja uudelle lintutornille vieviä polkuja, koska grillikatos puretaan, tilalle rakennetaan uusi isompi nuotiokatos ja polut kunnostetaan – siellä käynnistyy siis erillinen rakennustyömaa.

Retkeilijöiltä toivotaan kärsivällisyyttä uuden upean Lahnasenkosken alueen avautumista odotellessa. Kangaskoski on vapaassa retkeilykäytössä, sinne pääsee normaalisti toista kautta, eli valtatie 6:lta juna-aseman pohjoispuolella olevasta Kangaskosken liittymästä ja Simpeleeltä Kankaankatua pitkin.

Lahnasenkosken ennallistamisurakka alkaa näkyä liikenteessä Hiitolanjoen ympäristössä

Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistuksen urakan valmistelutyöt ovat alkamassa jo heinäkuun alussa. Työmaata varten rakennetaan ensin työmaatie Ritakoskentieltä Lahnasenkosken padon yläpuolelle, tulevan pohjakynnyksen kohdalle. Rakennustyössä tarvittavat maa-ainekset kuljetetaan Ritakosken maantien kautta työmaalle.

Väliaikainen työmaatie rakennetaan osittain joen itärantaan.Rakennustyöt ovat alkaneet viikolla 26 kesäkuussa työmaatien rakentamisella ja työt valmistuvat joulukuussa 2022. Lahnasenkosken vesivoimalaitoksen lakkautustyöt sisältävät seuraavia rakennustöitä:

nykyisten patorakenteiden osittaiset purkutyöt
kävelysillan rakentamisen
pohjapadon rakentamisen
tekokosken rakentamisen
voimalaitoksen yläkanavan täyttötyöt
aluerakennustyöt

Ritakoskentie (14927) suljetaan kokonaan liikenteeltä 11.7.2022 – 30.11.2022 väliseksi ajankohdaksi n. 700 m matkalta alkaen Ritakoskentien ja Karjalantien (vt 6) liittymästä. Kiinteistöille kulku sallitaan koko työajan.

Kiertotie Ritakoskentien ollessa suljettuna kulkee Ritakoskentie – Kangaskoskentie – Karjalantie (vt 6) kautta. Kierotien pituus on n. kuusi (6) kilometriä.

Lisätietoja antavat:

Tilaaja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen, p. 040 823 5105
Pääurakoitsija Oteran Oy, työpäällikkö Timo Luukkonen, p. 040 596 0331
Rakennuttajakonsultti Silta TSV Oy, projektipäällikkö Harri Keskinen, p. 0400 660052

Katsaus Hiitolanjoen projekteihin 2020 lopulla

Koskien ennallistamisen valmistelut ovat edenneet kuluneen vuoden aikana Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimesta ja yhteistyötahojen avulla.

Kangaskoski

Voimantuotanto Kangaskoskella päättyy sopimuksen mukaan 31.7.2021

Maisemasuunnittelu on viimeistelyssä Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:llä. Maisemasuunnitelma sisältää mm. kosken ympäristön rakenteet ja polkuverkoston.
Kangaskosken vesilupaa odotetaan Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta vuodenvaihteen tienoilla.
Vuoden alussa rakennuttaja-konsultiksi on valittu Insinööritoimisto Suunnittelukide alkaa valmistella urakoiden kilpailutuksia. Rakennuttaja kilpailuttaa ja valvoo padon purkamisen, pohjapadon rakentamisen, yläkanavan alueen muutostyöt, säilytettävien patojen kunnostukset sekä kaiteiden ja portaiden rakennuttamisen padoille. Tarkemmista aikatauluista tiedotetaan ensi vuoden aikana.

Voimala- ja teollisuusmuseoalue

Kangaskosken museoalueen suunnittelu -hankkeelle on myönnetty rahoitus EU:n maaseutuohjelmasta, Etelä-Karjalan Kärki-Leaderiltä. Tässä hankkeessa täydennetään historiallista tietoa arkistoista, tehdään Kangaskosken saaren arkeologinen täydennystutkimus, tallennetaan Kangaskosken voimalan viimeisen vuodan toimintaa ja tuotetaan Kangaskosken paperitehdasta esittelevä virtuaalisovellus.
Voimalarakennuksen muutossuunnitteluun rahoitus RivTimes-hankkeessa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta.
Kangaskosken ja Ritakosken voimalarakennusten kattojen korjausurakka on puolessa välissä, kun Kangakoskella on jo sinkitty peltikatto asennettuna ja rakennustelineet puretaan vielä ennen joulua.

Kangaskosken ympäristön retkeilyinfra

Kangaskosken alue saadaan kokonaisuudessaan kuntoon kävijöille Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta EU:n maaseutuohjelmasta haetun rahoituksen avulla. Kangaskoski kalastajan keidas -hankkeessa rakennetaan kulkuväylät kosken ympäristöön ja sieltä laavulle. Laavu korvataan uudella ja tilavammalla, lisäksi rakennetaan uusi esteetön käymälä.

Lahnasenkoski

Voimantuotanto Lahnasella päättyy sopimuksen mukaan 31.7.2022

Lahnasenkosken vesilupapäätös on saatu AVI:lta ja maisemasuunnitelma on jo laadittu.
Voimalarakennuksen ja alueen retkeilypalvelujen kehittämisen suunnittelu etenee tulevan vuoden aikana.

Ritakoski

Voimantuotanto Ritakoskella päättyy sopimuksen mukaan 31.7.2023

Ritakosken vesilupahakemus jätetään tulevan vuoden aikana ja muu suunnittelu jatkuu sen jälkeen.
Ritakosken voimalarakennuksen katto korjataan maalis-huhtikuussa 2021.

Vuoden vesistökunnostajapalkinto Hiitolanjoelle

Hiitolanjoen ennallitusprojekti sai huomionosoituksen

Palkinto luovutettiin 28.10. Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa, joka järjestettiin tänä vuonna webinaarimuodossa.

Suomen Ympäristökeskuksen lehdistötiedotteesta:

Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Hanke on mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen vedet virtaavat vapaana vuonna 2023 latvavesiltä Laatokalle asti, mikä vakiinnuttaa luonnonvaraisen järvilohen aseman Suomessa. Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ollut vuodesta 2019 asti mukana kehittämässä Hiitolanjokea sekä raivaamassa tietä kohti vapaata lohijokea, mutta viime vuosina se on ottanut projektissa yhä enemmän vastuuta. Kun voimaloiden lunastusneuvotteluihin ryhdyttiin, säätiö tarjoutui ottamaan voimalat hallintaansa. Tavoitteena oli varmistaa joen muutosprosessin onnistuminen. Säätiö laajensi rohkeasti omaa toimintaansa osallistumalla lunastusneuvotteluihin, voimaloiden alasajoon, purkutöiden luvitukseen sekä purku- ja jälkihoitotyötehtäviin.

Koko tiedotteen voi lukea tästä linkistä.

Kansainvälistä rahoitusta Hiitolanjoelle

Ympäristöystävällisiä ulkoiluasuja ja retkeilyvarusteita valmistava Patagonia on myös tärkeä luonnonsuojeluprojektien tukija maailmanlaajuisesti. Patagonia myönsi 28 000 dollaria Hiitolanjoen padon kunnostamiseen Tides-säätiön kautta. Tides Foundation.

Kiitokset Jasper Pääkköselle, joka kertoi projektistamme Patagonian ihmisille! Patagonian sivuilla on Gregory Fitzin kirjoittama artikkeli kuinka Jasper osallistui Hiitolanjoen rahoituksen keräämiseen. Artikkelin voi lukea tästä linkistä:

Finnish Breakthrough

How actor Jasper Pääkkönen advocates for wild fish

Tides Foundation hyväksyi hakemuksen

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö lähetti avustushakemuksen Tides Foundationille, joka vakuuttui Hiitolanjoen ennallistamisprojektin vaikuttavuudesta uhanalaisen Laatokan järvilohen pelastamisessa. Patagonian apuraha käytetään ensimmäisenä käsittelyyn tulevan Kangaskosken muutostöissä.

Hiitolanjoen joen ennallistamisessa käytännössä puretaan kolme patoa vesivoimantuotannon päättyessä. Hiitolanjoen koskien nousuesteiden poistaminen avaa kaloille nousutien ylävesille, jolloin vaelluskalojen lisääntymisalueet moninkertaistuvat Suomen puolella.

Vesilain mukaiset lupahakemukset Kangaskoski ja Lahnasenkoski

(Artikkelia muokattu 15.3.2020, lisätty Kangaskoski)

Kangaskoski

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on ottanut myös Kangaskosken padon purkuluvan käsittelyyn. Kangaskosken kuulutusaika on 28.2.-6.4.2020 saakka. Kuulutusasiakirjaan ja hakemusaineistoon voi tutustua tästä linkistä.

Kangaskosken voimalaitoksen yläkanava suunnitellaan täytettäväksi.

Lahnasenkoski

Lahnasenkosken padon purkamiselle ja kosken ennallistukselle haettu vesilupaa muutoshakemuksella viime vuonna.

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on nyt julkaissut kuulutuksen luvan käsittelystä, muistukset on jätettävä 23.3.2020 mennessä. Lisätiedot Kuulutusaasiakirja ja liitteet löytyvät tästä linkistä.

Lahnasenkosken säännöstelypadon tilalle on suunniteltu rakennettavan luonnonmukainen koski, jonka yli rakennetaan uusi silta retkeilijöille.

Tiedotustilaisuus 17.12.2019 klo 17 Simpeleellä

Tilaisuudessa kerrotaan suunnitelmista miten patojen purku ja joen ennallistus toteutetaan sekä aikataulusta. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa!

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Rautjärven kunta

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voiman

Ritakoski ja Kangaskoski siirtyivät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen

Pitkään valmisteltu ja neuvoteltu kauppa Hiitolanjoen Ritakoskesta ja Kangaskoskesta toteutui 29.10.2019 kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n koko osakekannan. Hiitolanjoen Voima Oy:n on nyt virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.

Yhtiö omistaa voimalaitosten rakennukset ja patorakennelmat sekä kiinteistöt, joille ne sijaitsevat. Hiitolanjoen koskien ennallistusprojekti pääsee etenemään suunnitellusti, voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Ennallistaminen alkaa Kangaskoskelta

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta vuonna 2021. Vuosittain työn alla on yksi koski, siten että Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023. Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella purkuun asti.

Vuosikymmenten projekti ja useita tahoja taustalla

Vuosikymmeniä kestäneessä Hiitolanjoen vapauttamisurakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lopulta valtion sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin. Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat olleet tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja, Ahti Invest Oy ja Signal Partners Oy.

Lisätietoja

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, hanna.ollikainen@ekarjala.fi, 0408235105
Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, matti.vaittinen@ekarjala.fi, 040 139 0173