Viimeinenkin koski ympäristöineen on nyt valmis ja avoinna yleisölle. Yli kahden vuosikymmenen työ ja kolmen vuoden loppurutistus ovat nyt maalissaan, ja vihdoin päästään nauttimaan työn hedelmistä.
Padonpurkutyön takia syksyn suljettuna ollut Ritakoskentie on jälleen avoinna liikenteelle. Ritakoskelle pääsee sitä kautta autolla laajennetulle paikoitusalueelle. Jalan tai polkupyörällä kulkeville on nyt uusi turvallinen kulkuyhteys kevyen liikenteen väylältä VT6n sillan alitse. Kulku joelle ja Ritakoskelle siis sitä kautta, ei VT6n yli! Lahnasenkoskelle pääsee myös Änkilänsalon puolelta ja Kangaskoskentien kautta. Änkilänsalon puolelta lähtevä Lahnasenkoskentie ei ole säännöllisen talvikunnossapidon piirissä.
Joen virkistysalueilla ei ole talvikunnossapitoa, joten siellä tulee liikkua varoen. Korkean vedenpinnan takia ainakin Lahnasenkosken rantaraitilla on nyt vettä ja jäätä, joten se on syytä huomioida ulkoiluvarustuksessa. Myös kävelysillat koskilla ovat jäisiä ja liukkaita, erityisesti tulee varoa kaltevia luiskia ja portaita talvikeleillä.
Tervetuloa tutustumaan omatoimisesti Ritakosken uuteen ilmeeseen! Viralliset avajaiset koskella järjestetään myöhemmin ensi kesäkuussa.
Hiitolanjoen Ritakoskella järjestettiin tilaisuus medialle ja rahoittajille 18.10. Paikalle oli kutsuttu erityisesti Ritakosken padon purkamiseen osallistuneita rahoittajia. Työt alkoivat heinäkuun lopussa raivaamalla puustoa tiealueen ympäriltä. Varsinaiset ennallistamistyöt aloitettiin pohjapadon rakentamisella elokuun alussa. Samanaikaisesti rakennettiin kevyen liikenteen väylää VT6n ali joen etelärannalle. Kosken alaosan rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja samalla säännöstelypadon purkua valmisteltiin. Pato saatiin purettua syyskuun puoliväliin mennessä ja voimalaitoksen suojamuuri betonoitua. Lokakuun alkuun mennessä kävelysiltaa päästiin jo rakentamaan. 4.10. koettiin historiallinen hetki, kun joen vesi päästiin ohjaamaan luonnonuomaan ja joki virtasi vapaana ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Lokakuun puoliväliin mennessä koski oli saatu kokonaan valmiiksi. Työt Ritakoskella jatkuvat vielä hetken, joten ihan hetkeen ei sinne yleisöä vielä lasketa. Oheisesta videosta pääset näkemään purku- ja rakennustyön vaiheita.
Padonpurku- ja ennallistamistöissä hyödynnettiin vahvasti paikallista osaamista, kun RiverDiggersit vastasivat alihankkijoina kaivinkonetöistä. Kaivinkoneorkesterin kapellimestarin tahtipuikkoa oli heiluttamassa ELYn vesistösuunnittelija Markus Tapaninen, kuten aiemmissakin padon puruissa. Silta TSV Oyn projektipäällikkö Harri Keskinen piti kokonaisuutta hienosti hyppysissään. Pääurakoitsijana toimii Destia Oy.
Emme voi sanoin kuvata, kuinka iloisia olemme päästyämme tähän pisteeseen. Kolminkertainen hurraahuuto kaikille jokisotureille! Hurraa!!! <3
Videon on kuvannut tuttuun tyyliin Storymakersin Mikko Nikkinen
Hiitolanjoen Ritakoskella työt etenevät jokseenkin suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti, vaikka hetkellisesti työt pysähtyivätkin korkean vedenpinnan takia. Nyt tilanne on tasaantunut ja työt jatkuvat täydellä höyryllä.
Pohjapatoa VT6n maantiesillan ja voimalan väliin on rakennettu viime viikkoina, samoin maantiesillan alta kulkevaa kevyen liikenteen väylää. Voimalan turbiinit on jo poistettu, joten työt sillä suunnalla on saatu myös käyntiin.
Vaikka työmaa ja sen edistyminen kovasti kiinnostaakin yleisöä, niin muistuttaisimme, että VT6lle ja maantiesillalle on vaarallista pysähtyä töitä katselemaan – seuratkaa tilannetta siis mieluummin Hiitolanjoki-somekanavilla tai Rautjärven kunnan kanavissa!
The European Open Rivers Programme liittyi Hiitolanjoen suuriin rahoittajiin. Tämä varmistaa viimeisen voimalapadon purkamisen Ritakoskella. Open Rivers Programme rahoitus on suunnattu patojen purkamiseen ja jokien ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuteen tähtäävien hankkeiden tukemiseen. Hiitolanjoen Ritakoski on ensimmäinen Open Rivers Programmen avustuskohde Suomessa.
Ritakosken voimala ja Hiitolanjoki ennen ennallistamista 26.7.2023. Kuva: Mikko Nikkinen.
Luonnon ennallistaminen on ollut keskusteluissa viime aikoina Euroopassa. Suurin osa Euroopan joista on padottu voimantuotantoa varten tai muista syistä. Euroopassa on laskettu olevan noin miljoona eri kokoista patoa, joiden vuoksi jokiekosysteemit ja niistä riippuvat eliöt kuten vaelluskalat ovat joutuneet erittäin uhanalaisiksi. Nyt patoja puretaan monissa maissa, ja siihen tarvitaan rahoitusta. Vapaasti virtaavat patoamattomat joet tarjoavat elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille.
Hiitolanjoen patojen purku- ja ennallistusprojekti Rautjärvellä on merkittävä päänavaaja Suomessa. Hiitolanjoki on herättänyt paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti, nyt myös rahoituksen muodossa. Viimeisen voimalapadon poistaminen Hiitolanjoen Ritakoskella saadaan varmistettua, kun rahoittajiin on liittynyt Open Rivers Programme, joka myönsi 100 000 euron avustuksen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Open Rivers Programme -ohjelma on käynnistynyt vuonna 2021 ja sitä hallinnoidaan Alankomaissa. Ohjelma perustettiin Euroopan virtavesiekosysteemien eli jokien ja purojen sekä niissä elävien lajien pelastamiseksi. Hiitolanjoen Ritakoski on ensimmäinen Open Rivers Programin avustuskohde Suomessa.
Myös UPM liittyi Hiitolanjoen rahoittajiin
Myös kansainvälinen metsäyhtiö UPM Oyj ilmoitti heinäkuun lopulla 50 000 euron lahjoituksesta Ritakoskelle Biofore Share and Care -ohjelmastaan.
Mittava joukko rahoittajia mahdollistaa Hiitolanjoen patojen purkamisen
Ritakosken ennallistamistöiden kokonaiskustannusarvio on noin 700 000 euroa. Muut Ritakosken ja kahden aiemmin voimalapadon purkamisen mahdollistavat rahoittajat ovat Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelma (päärahoittaja), Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, WWF, Metsä Groupin luonnon hoito-ohjelma, Etelä-Karjalan Osuuspankki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Lähitapiola, lisäksi mukana on yksityisiä rahoittajia.
Lisätietoja : Hanna Ollikainen Ekvasin toimitusjohtaja, CEO +358 40 823 5105 hanna.ollikainen@ekvas.fi
Ritakosken padonpurku- ja kosken ennallistuksen urakka on alkanut heinäkuun puolivälissä. Voimalan turbiini pysähtyy 31.7.2023. Tämän jälkeen Kokkolanjokenakin tunnetun Hiitolanjoen voimalat eivät tuota enää sähköä. Voimalan pysähtymisen jälkeen turbiinit poistetaan, ja vesi juoksee vielä padonpurku-urakan ajan voimakanavan läpi. Kosken ennallistus toteutetaan samalla periaatteella kuin Kangaskoskella ja Lahnasenkoskella: kosken yläosaan rakennetaan rautatiesillan ja VT6n sillan väliin pohjakynnys, joka pitää yläpuolella Uudensillansuvannon vedenpinnan aiemmalla tasolla. Koski muotoillaan vaelluskaloille ja kutualueeksi sopivaksi soraa ja isompia kiviä koskeen ajamalla. Työn pääurakoitsija on Destia Oy.
Retkeilijöille tulee näköalapaikat ja uusi silta kuten Lahnasenkoskella. Esteetön polkuyhteys kevyenliikenteenväylältä Ritakoskelle rakennetaan VT6:n alitse.
Ritakoskentie (14927) suljetaan VT6:n suunnalta koko urakan ajaksi 17.7. – 15.12.2023 noin 700 m matkalta alkaen Ritakoskentien ja Karjalantien liittymästä. Kiinteistöille kulku sallitaan koko työajan, mutta kaikki ulkopuolinen liikkuminen Ritakosken alueella on kielletty.
Kiertotie Kangaskoskelle ja Lahnasenkoskelle kulkee Kangaskoskentien kautta, Lahnasenkoskelle Kangaskoskelta Ritakoskentietä ajaen. Kiertotien pituus on noin 6 km. Myös Lahnasentie on taas kunnostettuna käytössä Änkilänsalon puolella.
Lisätietoja: Tilaaja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen, hanna.ollikainen@ekvas.fi, puh. 040 823 5105 (lomalla 28.7.2023 asti)
Pääurakoitsija Destia Oy, Nico Leppäniemi p. 040 571 6081
Rakennuttajakonsultti Silta TSV Oy, projektipäällikkö Harri Keskinen, p. 0400 6600 52
Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistus on edennyt suunnitellussa aikataulussa, mutta valtava urakka ottaa aikaa. Lohikalojen kutuaikaa loka-marraskuussa, eivätkä kalat malta odottaa että koneet väistyisivät Lahnasenkosken työmaalta!
”Tolkuton määrä kalaa Hiitolanjoella”
Nyt lokakuun puolivälin lähestyessä Hiitolanjoen koskilla on havaittu vilkasta liikennettä. MMM:n Nousuohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen havaitsi 14.10. Kangaskosken uudella niskalla vähintään 20 kalaa, koskessa useita kutupesiä ja kaloja. Myös perinteisellä kutualueella kosken alapuolella, laavun lähistöllä oli kaloja enemmän kuin aiemmin on nähty. Tämä kohta, jossa syksyllä 2019 oli kalakamera, katso veden alla kuvattuvideokooste.
Lahnasenkosken työmaalla on myös havaittu viime päivinä vilskettä, kun kalat nouseva jo koskeen välittämättä työkoneista. Kaloja on kuvattu uudelta rakennettavalta sillalta sekä työmaapadolta. Kaloja on myös padon yläpuolella, minne niiden on täytynyt uida rumpuputkien läpi.
Lahnasenkosken työmaa 13.10.2022
Lahnasenkosken työmaa kokonaisuudessaan. Työmaapato patoaa yläpuolisen vesialtaan vedet siihen tasoon, johon vedenpinta tulee asettumaan kosken valmistuttua. Työmaapato madalletaan ja siitä muotoillaan kosken pohjakynnys. Voimalan yläkanavan täyttö on vielä käynnissä, siitä tulee kävijöille oleskelupaikka. Vasemmalta joen rantaa seuraileva työmaatie säilytetään kapeampana ulkoilureittinä. Kaikki uudet polut sekä silta on rakennettu esteettömiksi.
Työt Lahnasenkoskessa ovat valmistumassa lokakuun loppuun mennessä, jolloin koski on pelkästään kalojen valtakuntaa. Sen jälkeen jatkuu sillan, yläkanavan ja ympäristön rakentaminen retkeilijöille. Lahnasenkosken virkistyspolkujen avaamisen aitaulusta tiedotetaan marraskuussa, siihen saakka alue on työmaata eikä sinne ole lupa mennä!
Heinäveden ja Tuusniemen kunnat tilasivat maakuntaneuvos Matti Viialaiselta selvityksen Palokin koskien vapauttamisesta. Viialainen laati selvityksenHiitolanjoen Voima Oy:n nimissä, hallituksen jäsenen ominaisuudessa. Hiitolanjoen Voima Oy on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.
Tutustu Palokin koskien historiaan ja nykytilanteeseen (n. 5 min)
Pohjois-Karjalan Sähkön omistama Palokki on ns. pienvoimala eli teholtaan alle 10 MW ja edustaa vain, paikallisesta merkityksestään huolimatta, muutamaa promillea koko maan sähköntuotantokapasiteetista. Siihen verrattuna koskien ennallistamisesta koituva hyöty uhanalaisille kalakannoille ja koko Itä-Suomen elinvoimaisuudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle on tuntuvasti suurempi, toteaa Viialainen.
Heinävedellä sijaitsevien kahdeksan kosken ennallistaminen pystyttäisiin toteuttamaan vuoden 2030 alkuun mennessä noin 25 M€:n kokonaiskustannuksilla. Arvio perustuu valtion virtavesien ennallistamista rahoittavassa Nousu-ohjelmassa mm. Hiitolanjoella, Virtaankoskella ja Kuusinkijoella käytettyihin ja myös voimayhtiöiden välisissä kaupoissa viime vuosina toteutuneisiin kustannuksiin. Riittävä kompensaatio voimalan omistajalle voitaisiin suorittaa myös vastaavana (7 MW, 30 GWh) vesivoimatehona ja tuotantona muualta.
Saimaan järvilohen ja järvitaimenen tilanne on kriittinen
Viialaisen mukaan kokonaan vapaa Palokki on suuren pinta-alansa ja vesimääränsä ansiosta selvästi paras vaihtoehto sekä lohikalojen että matkailun ja alueen virkistyskäytön kannalta. Sekä äärimmäisen uhanlaisen Saimaan järvilohen että erittäin uhanalaisen järvitaimenen tilanne on mm. pahentuneen vesihomeongelman takia erittäin kriittinen. Siksi Palokin jopa 30 hehtaarin poikastuontantoalue keskimäärin 21 m3/s virtaamalla on saatava Saimaan lohikalojen luontaiseen elinkiertoon.
FT Jorma Piirosen mukaan on iso riski, että laitosviljelyn ja istutusten varassa oleva erittäin uhanalainen Saimaan järvilohi menetetään lisääntyneen vesihomeongelma takia. Vesihome on viljeltyjen ja luonnonkalojen ihoon tarttuva leväsieni. Istutuksiin ei saada enää kylliksi poikasia, mikä heikentää lohikalakantoja Vuoksen vesistössä. Myös Heinäveden reitin ja Juojärven heikot taimenkannat tarvitsevat Piirosen mukaan isää kunnollisia poikastuotantoalueita luontaisen elinkierron vahvistamiseksi.
Sähkö poikkeustilanne on väliaikainen
Käsillä on korkeintaan vuoden aikaikkuna, jolloin on päätettävä mitä Palokille tehdään. Vuodesta 1961 pyörinyt Kaplan-turpiini on lähivuosina tulossa käyttöikänsä päähän ja siksi käsillä on ainutlaatuinen mahdollisuus pelastaa ja vahvistaa luonnonmukaisia lohikalakantoja Saimaalla.
Nykyinen sähkön hintapiikki on seuraus poikkeuksellisesta häiriötilanteesta sähkömarkkinoilla. Viialainen uskoo, että tämä tilanne ei kuitenkaan jatku enää 2020-luvun loppupuolella, jolloin voimalaitos vasta poistuisi tuotannosta. Tuuli-ja aurinkovoiman nopea lisärakentaminen ja Olkiluodon uuden ydinvoimalan käyttöönotto varmistavat sen, ettei Palokin voimalaitoksen poistuminen vaarantaisi kotimaista sähköntuotantoa tai huoltovarmuutta.
Viialainen ehdottaa neuvotteluratkaisua valtiovallan vetovastuulla. Hän ei sulje pois kokonaan myöskään ratkaisua, jossa voimatuotanto voisi jatkua pienemmässä mittakaavassa. Jos kalojen kannalta riittävän hyvä hybridimalli osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi, alueellisen sähköverkon toimivuuden ja aluetalouden kannalta hyödyllinen uusiutuvan säätöenergian voisi jatkua Palokissa. Turbiini uusittaisiin mutta siihen ohjattaisiin pääosan vuotta nykyistä pienempi vesimäärä.
Selvityshenkilö Matti Viialainen esittää Palokin koskien vapauttamista kokonaan
Selvitysmies Matti Viialaisen kannalta Palokin koskien vapauttaminen on paras konkreettinen keino heikkojen taimenkantojen ja Saimaan järvilohen pelastamiseksi. Yhdessä PKS:n kanssa tehtävä kokonais- tai hybridiratkaisu mahdollistaa sen. Viialaisen mielestä minimiratkaisu eli pelkkä luonnonmukainen kalatie vähäisellä vesimäärällä, ei riitä, sillä se ei auta järvilohta eikä tuo juurikaan hyötyä matkailuelinkeinolle ja muulle toiminnalle alueella.
Joka tapauksessa ratkaisun ja korvaustason täytyy olla sellainen, että se on Voimalan omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ja sen omistajakuntien kannalta kohtuullinen ja reilu eli hyväksyttävissä.
Viialainen korostaa, että vastuu ympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta on kaikilla, mutta erityisesti valtiolla. Siksi tarvitaan valtioneuvostotason päätös vahvistamaan taimenkantoja Vuoksen vesistössä ja pelastamaan ainutlaatuinen reliktilaji Saimaan järvilohi.
Lisätiedot Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, matti.viialainen@virtaankoski.fi
Lahnasenkosken padonpurku- ja kosken ennallistuksen urakan valmistelutyöt ovat alkamassa jo heinäkuun alussa. Työmaata varten rakennetaan ensin työmaatie Ritakoskentieltä Lahnasenkosken padon yläpuolelle, tulevan pohjakynnyksen kohdalle. Rakennustyössä tarvittavat maa-ainekset kuljetetaan Ritakosken maantien kautta työmaalle.
Väliaikainen työmaatie rakennetaan osittain joen itärantaan.Rakennustyöt ovat alkaneet viikolla 26 kesäkuussa työmaatien rakentamisella ja työt valmistuvat joulukuussa 2022. Lahnasenkosken vesivoimalaitoksen lakkautustyöt sisältävät seuraavia rakennustöitä:
nykyisten patorakenteiden osittaiset purkutyöt
kävelysillan rakentamisen
pohjapadon rakentamisen
tekokosken rakentamisen
voimalaitoksen yläkanavan täyttötyöt
aluerakennustyöt
Ritakoskentie (14927) suljetaan kokonaan liikenteeltä 11.7.2022 – 30.11.2022 väliseksi ajankohdaksi n. 700 m matkalta alkaen Ritakoskentien ja Karjalantien (vt 6) liittymästä. Kiinteistöille kulku sallitaan koko työajan.
Kiertotie Ritakoskentien ollessa suljettuna kulkee Ritakoskentie – Kangaskoskentie – Karjalantie (vt 6) kautta. Kierotien pituus on n. kuusi (6) kilometriä.
Lisätietoja antavat:
Tilaaja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen, p. 040 823 5105
Pääurakoitsija Oteran Oy, työpäällikkö Timo Luukkonen, p. 040 596 0331
Rakennuttajakonsultti Silta TSV Oy, projektipäällikkö Harri Keskinen, p. 0400 660052
Tähän artikkeliin on koottu kuvia Kangaskosken työmaasta elokuusta marraskuuhun 2021.
Työt Kangaskoskella käynnistyivät heti elokuun alussa välittömästi voimalan lähes 100 vuotta sähköä jauhaneen kaplan-turbiinin seisahduttua.
Kun vesi ei enää päässyt virtaamaan voimalan läpi, nousi vesi kanavassa ja juoksi ylivirtausluukkujen kautta.
Jotta vesi ei noussut liikaa Kangaskosken yläpuolella, avattiin säännöstelypadon luukut ja vesi päästettiin jo tulevaan koskeen eli luonnonuomaan. Työn aloitus oli ajoitettu ajankohtaan, jolloin virtaama on pieni, koskessa pystyi jopa liikkumaan koneella. Luonnonuomaan säännöstelypadon alapuolelle oli jo ajettu kutusoraa heinäkuussa, kun uoma oli vielä kuiva.
Ensimmäisenä aloitettiin työt tulevan kosken niskalla tuomalla maa-aineksia työpatoon, jonka alapuolelle alettiin muotoilla kosken niskan muodostavaa ns. pohjapatoa.
Kosken yläosaan on tuotu isoja kiviä ja rannat verhoiltu luonnonkivillä.
Joen pohjalta löytyi tällainen aarre – mikä lienee ja mikä mahtaa olla sen ikä?
Kun pohjapato alkoi toimia yläpuolisen vedenpinnan tasaajana, avattiin patoluukut kokonaan. Tällöin vesi laski padon kohdalla yläkanava alkoi kuivua.
Kanavasta paljastui komeaa louhittua kalliota, joitain vanhoja rakenteita.
Koskesta kaivettiin sivuhaara, joka tuo virtausta myös voimalan alapuolen vesialtaaseen. Kaivuutyön yhteydessä löytyi paikalla aiemmin sijainneen paperitehtaan rakenteisiin liittyvä betonilaatta, johon oli piikattava aukko purolle.
Työt yläkanassa alkoivat viikolla 35. Ylijuoksuaukot ja voimalakanava suljetaan betoniseinämillä ennen kanavan täyttöä. Voimalan välppä tuli näkyviin
Kun patoluukut on avattulopullisesti, laskee vesi padon yläpuolella sekä voimalakanavassa.
Syyskuussa koski alkoi valmistua Kangaskosken säätelypato poistettiin syyskuun alkupäivinä. Padolla työskentelyä varten padolle rakennettiin työmaatie, jonka ali vesi johdettiin rumpuputkissa. Työmaatiet puretaan seuraavaksi sekä kosken niskalta että padolta ja viimeistellään koski sekä rannat.
Urakka koko patoalueella valmis! Kangaskosken alue valmistui ja lopputarkastus pidetty. Kuvat 22.11.2021 Harri Keskinen.
Kangaskosken projektissa mukana mm:
Rakennuttaja: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
Rakennuttajakonsultti: Insinööritoimisto SuunnitteluKide Oy
Kangaskosken ennallistus on osa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmasta osarahoitettua RivTimes hanketta. Loppu rahoitus on Hiitolanjoen ennallistukseen saatuja avustuksia ja lahjoituksia.
Artikkelin kuvat Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö.
