Kangaskosken museoalue -hankkeen aikana valmistui arkeologi Antti Bilundin laatima perusteellinen tutkimusraportti (Bilund, Antti: Kangaskosken tehdas. Selvitys tehtaan rakennuksista, koneista ja tuotantoprosessista vuosina 1901 – 1924. Kangaskosken museoalue -kehittämishanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö 2021). Se on toiminut paitsi kohteen perustietona, myös Kangaskosken tehtaan mobiilipolun (sovellus ja rastipistepolku) perustana ja innoittajana. Kiitokset asiantuntevalle ja uutteralle tekijälle!
Kangaskosken hiljattain käytöstä poistetun voimalaitoksen alapuoliseen saarekkeeseen on viime vuoden lopulla lumien aikaan ilmestynyt merkkitolppia lappuineen, joita paikalla kävijät – tamppautuneista jäljistä päätellen lukuisat – ovat ehkä ihmetelleet. Mitähän ihmettä täällä on tekeillä?
Tilapäiset tolpat liittyvät Leader-rahoitteisen Kangaskosken museoalue -hankkeen merkintöihin: näillä paikoilla on sijainnut 1900-luvun alussa toiminut Kangaskosken massa-, pahvi- ja paperitehdas: tolpat mallintavat kadonneessa tehdasrakennuksessa sijainneita koneita ja rakenteita. Merkintöjä tarkennetaan vielä myöhemmin. Ne perustuvat paikalla jo vuonna 2005 paikalla kenttätöitä tehneen ja viime vuoden kesänä jatkaneen arkeologi Antti Bilundin raporttiin Kangaskosken tehdas: selvitys tehtaan rakennuksista, koneista ja tuotantoprosessista (2021), joka on luettavissa tästä. Raportti antaa tärkeä yksityiskohtaista lisätietoa kohteesta ja osaltaan pohjan Kangaskosken historiallisen tehtaan mobiilisovellukselle.
Elokuussa 2021 Kangaskosken voimalaitoksen alapuolella ennallistamiseen yhteydessä paljastui myös tehtaan rakenteita. Kuvan alareunan rautapalkit ovat todennäköisesti puuhiomon edustan hirsirakenteisen turbiinikammion lattian kannattajia. Kuvassa projektiasiantuntija Mikko Europaeus (vas.), arkeologi Antti Bilund ja kaivinkoneurakoitsija Jani Nokelainen.
Uuden sovelluksen avulla Kangaskosken tehdas herätetään henkiin ja rakennetaan uudelleen virtuaalitodellisuuden (VR = virtual reality), lisätyn todellisuuden (AR = augmented reality) ja tehostetun todellisuuden (MR = mixed reality) avulla. Kävijä voi jatkossa tutustua erilaisten rastipisteiden avulla tehtaan valmistusprosessiin ja esimerkiksi vesivoiman ja Francis-turbiinien avulla pyöritettyihin hiomakoneisiin. Myös monia outoja varhaisen puunjalostusteollisuuden ”antiikkisia” koneita, kuten keskipakoislajittelijoita (pahvin)kokoojakoneita tai raffinööriä pääsee tutkailemaan sovelluksessa. Työssä hyödynnetään mm. Axel Solitanderin Paperintekijän käsikirjan (1909) teknisiä piirroksia ja maailmanperintökohde Verlan vertailukohtia.
Kangaskosken tehdas toimi vuosina 1901 – 1924 vaiheittain. Vasemmalla puuhiomon kaksikerroksinen osa, oikealla yksikerroksinen paperitehdas. Kuva on otettu luoteeseen, entisen voimalaitosrakennuksen nyt täytetyn ylävesialtaan betoniluiska rajautuu kuvan ulkopuolella vasemmalle. Kuva: UPM-Kymmenen arkisto.
Sovelluksessa hyödynnetään myös esimerkiksi tehtaan vähäistä valokuva-aineistoa luovalla tavalla ja siihen sisällytetään kohteita myös saarekkeen ulkopuolelta (pannuhuone- ja kuivaamorakennus, tehtaan apurakennuksia). Sisältösuunnitelma eri osioista tarkentuu näillä näkymin keskikesällä 2022. Sovelluksen alustavan sisältökonseptin on laatinut Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön projektiasiantuntija ja Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus. Mukana prosessissa ja valmistelussa on myös säätiön toimitusjohtaja ja yhdistyksen sihteeri Hanna Ollikainen.
Urakka etenee nyt monivaiheisen tarjouskilpailun kautta toteutukseen siten, että Kangaskosken historiallisen tehtaan mobiilisovellus on tavoite saada valmiiksi vielä vuoden 2022 loppuun mennessä. Myöhemmin tästä lisää…
