Hiitolanjoki – Hiitolanjoki

WWF Suomen Luontoliven kalakamera taas avattu!

Tämän syksyn aikana on viime vuosien tapaan saatu kuulla taas huikeita tuloksia ennallistetun Hiitolanjoen poikaslaskennoissa ja kalatutkimuksissa. WWF Suomen Luontoliven kalakamera on avattu joella jälleen tänään 30.9. ja sen kautta pääset seuraamaan kalojen elämää reaaliaikaisesti.

Luontoliven kalakamera seuraa Hiitolanjokeen palanneita erittäin uhanalaisia taimenia ja äärimmäisen uhanalaisia järvilohia, jotka ovat päässeet takaisin kutupaikoilleen patojen purkamisen ansiosta. https://wwf.fi/luontolive/kala/

Hiitolanjoki-kohdeoppaan peruskurssi NYT toukokuussa, ilmoittautuminen 15.5. mennessä

Halukkaille järjestetään HIITOLANJOKI-OPPAAN PERUSKURSSI pikaisella aikataululla nyt toukokuussa yhteistyössä Hiitolanjoen hurmaa -hankkeen ja Hiitolanjoen 8.6. pidettävän avajaistapahtuman kanssa.

Mukana taustatukena kurssia järjestämässä ovat myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja Hiitolanjoki-yhdistys. Kurssi on maksuton ja järjestetään jos osallistujia on vähintään kolme. Kurssille mahtuu noin 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Kurssi sisältää seuraavat osiot:

1) OPPAAN AINEISTON (PDF), johon on koottu tiiviitä perustietoja ja vinkkejä laajempiin kokonaisuuksiin. Se perustuu Mikko Europaeuksen tekemään kirjaan Hiitolanjoki Laatokalta latvavesille (2012) ja Europaeuksen yli 20 vuoden toimintaan Hiitolanjoella eri rooleissa (aineistojen kerääjä, tutkija, projekteja, aineistojen tuottamista, opastuksia, Hiitolanjoki-yhdistys jne.)
Mukana on myös päivitettyä ja uutta materiaalia ainakin seuraavista aiheista:

• luonnonhistoria (geologian ja vesistöhistorian perusteita)
• luonto (luonnonmaakunnan yleispiirteitä, linnuston, nisäkkäiden, kasvien ym. esimerkkejä)
• ympäristö (ympäristöongelmat ja vesistön laadun kehitys)
• maisema (käsitteet voimakkaasti muutettu joki ja RKY, paikallisia muutoksia ym.)
• muinaishistoria (arkeologia, vanhimmat kirjalliset lähteet, perimätieto),
• vesireitit (Hiitolanjoki ja vesistöalue, kaukoyhteydet, matkailunäkökulma),
• kalasto ja vaelluskalat (erityisesti Laatokasta nouseva lohi ja taimen, matkailunäkökulma)
• kalastus (historiallinen kotitarvekalastus ja moderni virkistyskalastus, matkailunäkökulma)
• vesivoima (esiteollinen ja teollinen, matkailunäkökulma)
• rajavesi (rajahistoria ja nykytilanne, viranomaistyö ja käytännöt, matkailunäkökulma),
• hankkeet ja virkistyskäyttö (vaiheita ja kehitys nykytilanteeseen, tulevaisuusnäkymiä)
• ennallistaminen (Kangas-, Lahnasen- ja Ritakoski, liittännäiskohteet, matkailunäkökulma)

Lisäksi pakettiin tulee vielä käytännöllisiä ja hyödyllisiä asioita, kuten turvallisuusohjeet ja -määräykset, kävelyn ja ajoneuvolla ajon ja
pysäköinnin ohjeet ja määräykset, esteettömyysohjeet, virkistyskalastuksen lupa- ja rajoituskäytännöt sekä vesillä liikkumisen
ohjeet Suomen puolella erityisesti ennallistetuilla koskialueilla. Luonnollisesti myös oppaana toimimiseen liittyviä käytännön asioitakin käydään läpi kurssilla jonkin verran.

(Huom. mainittu tietokirja on valitettavasti loppuunmyyty, mutta sitä on saatavilla maakunnan kirjastoista ja mahdollisesti antikvariaateista. Kurssille yritetään saada muutama lainakappale , mutta muu aineisto on etusijalla kirjaan nähden, koska kirja on erittäin laaja ja eräiltä osin jo vanhentunutkin.)

2) KOHDEKÄYNNIT JA TUTUSTUMISET Hiitolanjoen kohteisiin (Ritakoski, Lahnasenkoski, Kangaskoski, VT 6:n pohjoispuolinen jokiosa ja Silamusjoki), enintään 3 eri käyntiä, jotka sovitaan kurssiryhmän kanssa erikseen. Tiiviin aikataulun takia pyydämme, että ilmoittaisit MITKÄ AJAT (päivät, vrk-ajat) EIVÄT SINULLE KÄY niin, kurssin vetäjä pääsee sovittelemaan näitä kenttäpäiviä mahdollisimman pian toukokuun kahdelle viimeiselle viikolle 20.-31.5.2024.

3) LOPPUTENTTI, joka järjestetään ensi sijassa oppaan aineiston ja siihen liittyvän materiaalin pohjalta. Jos et siis pääsisi ryhmän mukana kenttäkäynneille, voit kiertää kohteita myös itseksesi ja osallistua silti tenttiin. Parhaan hyödyn saat kuitenkin osallistumalla kohdekäynteihin, joissa on mahdollisuus myös esimerkiksi tutustua Hiitolanjoen voimalaitoksiin sisäpuolelta. Tentti järjestetään
todennäköisesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla joko Rautjärvellä tai Imatralla. Tenttiä ei kannata karsastaa, se on kyllä läpäistävissä
perustiedoilla ja kohtuullisella osallistumispanoksella. Tentti on kuitenkin pidettävä ennen 8.6. yleisötapahtumaa.

Opastusten jatkojärjestelyistä ei ole vielä tietoa, mutta tätäkin tullaan ko. hankkeen yhteydessä selvittämään.

Jos haluat osallistua kurssille, ilmoitatko samalla, olisitko mahdollisesti käytettävissä 8.6. tapahtumaan oppaana.

ILMOITTAUTUMISET tulee tehdä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen KE 15.5.2024 klo 24 MENNESSÄ. Tämän jälkeen kurssin vetäjä ottaa yhteyttä kurssilaisiin, ilmoittaa kohdekäyntipäivät ja kellonajat ja lähettää niihin mennessä kurssilaisille oppaan aineiston. Haluttaessa kurssin vetäjä antaa lisätietoja, alla yhteystiedot.

Tervetuloa mukaan!

Kurssin vetäjä:

Mikko Europaeus

FM kansanperinteen tutkija, yrittäjä
Tmi Traditionaali
Inet: www.traditionaali.fi
Email: mikko.europaeus@traditionaali.fi
Puh. 050 468 9758

Save the Date – Hiitolanjoen avajaiset järjestetään la 8.6.2024!

Hiitolanjoen kaikki kolme koskea virtaavat nyt vapaina. Ennallistettua jokea päästään juhlimaan yhdessä alkukesästä 2024.

Viralliset avajaiset ennallistetun joen kunniaksi järjestetään lauantaina 8.6.2024 avoimena yleisötapahtumana. Tapahtuma tulee sijoittumaan useaan eri paikkaan joella ja Simpeleen taajamassa, joten liikenteen osalta on todennäköisesti tulossa poikkeusjärjestelyjä. Merkitse siis päivä kalenteriisi ja tule porukalla ihastelemaan jokea!

Tarkempi ohjelma ja marssijärjestys paljastetaan lähempänä ajankohtana. Seuraamalla Hiitolanjoen, Rautjärven kunnan ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanavia pysyt ajan tasalla tilanteesta.

Ritakoski valmistunut ja avoinna yleisölle

Viimeinenkin koski ympäristöineen on nyt valmis ja avoinna yleisölle. Yli kahden vuosikymmenen työ ja kolmen vuoden loppurutistus ovat nyt maalissaan, ja vihdoin päästään nauttimaan työn hedelmistä.

Padonpurkutyön takia syksyn suljettuna ollut Ritakoskentie on jälleen avoinna liikenteelle. Ritakoskelle pääsee sitä kautta autolla laajennetulle paikoitusalueelle. Jalan tai polkupyörällä kulkeville on nyt uusi turvallinen kulkuyhteys kevyen liikenteen väylältä VT6n sillan alitse. Kulku joelle ja Ritakoskelle siis sitä kautta, ei VT6n yli! Lahnasenkoskelle pääsee myös Änkilänsalon puolelta ja Kangaskoskentien kautta. Änkilänsalon puolelta lähtevä Lahnasenkoskentie ei ole säännöllisen talvikunnossapidon piirissä.

Joen virkistysalueilla ei ole talvikunnossapitoa, joten siellä tulee liikkua varoen. Korkean vedenpinnan takia ainakin Lahnasenkosken rantaraitilla on nyt vettä ja jäätä, joten se on syytä huomioida ulkoiluvarustuksessa. Myös kävelysillat koskilla ovat jäisiä ja liukkaita, erityisesti tulee varoa kaltevia luiskia ja portaita talvikeleillä.

Tervetuloa tutustumaan omatoimisesti Ritakosken uuteen ilmeeseen! Viralliset avajaiset koskella järjestetään myöhemmin ensi kesäkuussa.

Kuvat: Hanna Ollikainen, Ekvas, 12/2023

Ritakosken padonpurku 2023

Hiitolanjoen Ritakoskella järjestettiin tilaisuus medialle ja rahoittajille 18.10. Paikalle oli kutsuttu erityisesti Ritakosken padon purkamiseen osallistuneita rahoittajia. Työt alkoivat heinäkuun lopussa raivaamalla puustoa tiealueen ympäriltä. Varsinaiset ennallistamistyöt aloitettiin pohjapadon rakentamisella elokuun alussa. Samanaikaisesti rakennettiin kevyen liikenteen väylää VT6n ali joen etelärannalle. Kosken alaosan rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja samalla säännöstelypadon purkua valmisteltiin. Pato saatiin purettua syyskuun puoliväliin mennessä ja voimalaitoksen suojamuuri betonoitua. Lokakuun alkuun mennessä kävelysiltaa päästiin jo rakentamaan. 4.10. koettiin historiallinen hetki, kun joen vesi päästiin ohjaamaan luonnonuomaan ja joki virtasi vapaana ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Lokakuun puoliväliin mennessä koski oli saatu kokonaan valmiiksi. Työt Ritakoskella jatkuvat vielä hetken, joten ihan hetkeen ei sinne yleisöä vielä lasketa. Oheisesta videosta pääset näkemään purku- ja rakennustyön vaiheita.

Padonpurku- ja ennallistamistöissä hyödynnettiin vahvasti paikallista osaamista, kun RiverDiggersit vastasivat alihankkijoina kaivinkonetöistä. Kaivinkoneorkesterin kapellimestarin tahtipuikkoa oli heiluttamassa ELYn vesistösuunnittelija Markus Tapaninen, kuten aiemmissakin padon puruissa. Silta TSV Oyn projektipäällikkö Harri Keskinen piti kokonaisuutta hienosti hyppysissään. Pääurakoitsijana toimii Destia Oy.

Emme voi sanoin kuvata, kuinka iloisia olemme päästyämme tähän pisteeseen. Kolminkertainen hurraahuuto kaikille jokisotureille! Hurraa!!! <3

Videon on kuvannut tuttuun tyyliin Storymakersin Mikko Nikkinen

Työt Ritakoskella etenevät

Kuva: Mikko Nikkinen, Storymakers 08/2023

Hiitolanjoen Ritakoskella työt etenevät jokseenkin suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti, vaikka hetkellisesti työt pysähtyivätkin korkean vedenpinnan takia. Nyt tilanne on tasaantunut ja työt jatkuvat täydellä höyryllä.

Pohjapatoa VT6n maantiesillan ja voimalan väliin on rakennettu viime viikkoina, samoin maantiesillan alta kulkevaa kevyen liikenteen väylää. Voimalan turbiinit on jo poistettu, joten työt sillä suunnalla on saatu myös käyntiin.

Vaikka työmaa ja sen edistyminen kovasti kiinnostaakin yleisöä, niin muistuttaisimme, että VT6lle ja maantiesillalle on vaarallista pysähtyä töitä katselemaan – seuratkaa tilannetta siis mieluummin Hiitolanjoki-somekanavilla tai Rautjärven kunnan kanavissa!

Kansainvälistä rahoitusta Hiitolanjoelle

The European Open Rivers Programme liittyi Hiitolanjoen suuriin rahoittajiin. Tämä varmistaa viimeisen voimalapadon purkamisen Ritakoskella. Open Rivers Programme rahoitus on suunnattu patojen purkamiseen ja jokien ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuteen tähtäävien hankkeiden tukemiseen. Hiitolanjoen Ritakoski on ensimmäinen Open Rivers Programmen avustuskohde Suomessa.

Ritakosken voimala ja Hiitolanjoki ennen ennallistamista 26.7.2023. Kuva: Mikko Nikkinen.

Luonnon ennallistaminen on ollut keskusteluissa viime aikoina Euroopassa. Suurin osa Euroopan joista on padottu voimantuotantoa varten tai muista syistä. Euroopassa on laskettu olevan noin miljoona eri kokoista patoa, joiden vuoksi jokiekosysteemit ja niistä riippuvat eliöt kuten vaelluskalat ovat joutuneet erittäin uhanalaisiksi. Nyt patoja puretaan monissa maissa, ja siihen tarvitaan rahoitusta. Vapaasti virtaavat patoamattomat joet tarjoavat elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille.

Hiitolanjoen patojen purku- ja ennallistusprojekti Rautjärvellä on merkittävä päänavaaja Suomessa. Hiitolanjoki on herättänyt paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti, nyt myös rahoituksen muodossa. Viimeisen voimalapadon poistaminen Hiitolanjoen Ritakoskella saadaan varmistettua, kun rahoittajiin on liittynyt Open Rivers Programme, joka myönsi 100 000 euron avustuksen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Open Rivers Programme -ohjelma on käynnistynyt vuonna 2021 ja sitä hallinnoidaan Alankomaissa. Ohjelma perustettiin Euroopan virtavesiekosysteemien eli jokien ja purojen sekä niissä
elävien lajien pelastamiseksi. Hiitolanjoen Ritakoski on ensimmäinen Open Rivers Programin avustuskohde Suomessa.

Myös UPM liittyi Hiitolanjoen rahoittajiin

Myös kansainvälinen metsäyhtiö UPM Oyj ilmoitti heinäkuun lopulla 50 000 euron lahjoituksesta Ritakoskelle Biofore Share and Care -ohjelmastaan.

Mittava joukko rahoittajia mahdollistaa Hiitolanjoen patojen purkamisen

Ritakosken ennallistamistöiden kokonaiskustannusarvio on noin 700 000 euroa. Muut Ritakosken ja kahden aiemmin voimalapadon purkamisen mahdollistavat rahoittajat ovat Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelma (päärahoittaja), Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, WWF, Metsä Groupin luonnon hoito-ohjelma, Etelä-Karjalan Osuuspankki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Lähitapiola, lisäksi mukana on yksityisiä rahoittajia.

Lisätietoja :
Hanna Ollikainen
Ekvasin toimitusjohtaja, CEO
+358 40 823 5105
hanna.ollikainen@ekvas.fi

Ritakosken voimalapadon purkutyömaa on käynnistymässä

Ritakosken padonpurku- ja kosken ennallistuksen urakka on alkanut heinäkuun puolivälissä. Voimalan turbiini pysähtyy 31.7.2023. Tämän jälkeen Kokkolanjokenakin tunnetun Hiitolanjoen voimalat eivät tuota enää sähköä. Voimalan pysähtymisen jälkeen turbiinit poistetaan, ja vesi juoksee vielä padonpurku-urakan ajan voimakanavan läpi. Kosken ennallistus toteutetaan samalla periaatteella kuin Kangaskoskella ja Lahnasenkoskella: kosken yläosaan rakennetaan rautatiesillan ja VT6n sillan väliin pohjakynnys, joka pitää yläpuolella Uudensillansuvannon vedenpinnan aiemmalla tasolla. Koski muotoillaan vaelluskaloille ja kutualueeksi sopivaksi soraa ja isompia kiviä koskeen ajamalla. Työn pääurakoitsija on Destia Oy.

Retkeilijöille tulee näköalapaikat ja uusi silta kuten Lahnasenkoskella. Esteetön polkuyhteys kevyenliikenteenväylältä Ritakoskelle rakennetaan VT6:n alitse.

Ritakoskentie (14927) suljetaan VT6:n suunnalta koko urakan ajaksi 17.7. – 15.12.2023 noin 700 m matkalta alkaen Ritakoskentien ja Karjalantien liittymästä. Kiinteistöille kulku sallitaan koko työajan, mutta kaikki ulkopuolinen liikkuminen Ritakosken alueella on kielletty.

Kiertotie Kangaskoskelle ja Lahnasenkoskelle kulkee Kangaskoskentien kautta, Lahnasenkoskelle Kangaskoskelta Ritakoskentietä ajaen. Kiertotien pituus on noin 6 km. Myös Lahnasentie on taas kunnostettuna käytössä Änkilänsalon puolella.

Lisätietoja:
Tilaaja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr, toimitusjohtaja Hanna Ollikainen,
hanna.ollikainen@ekvas.fi, puh. 040 823 5105 (lomalla 28.7.2023 asti)

Pääurakoitsija Destia Oy, Nico Leppäniemi p. 040 571 6081

Rakennuttajakonsultti Silta TSV Oy, projektipäällikkö Harri Keskinen, p. 0400 6600 52

Lohikalojen poikastuotto Hiitolanjoella rohkaisee käynnistämään uusia hankkeita

Hiitolanjoelta on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön ennallistettujen koskien uudet kutualueet.

Järvilohikannan tilasta Saimaalla on kuultu huolestuttavia uutisia viime päivinä. Lohikaloille soveltuvat lisääntymisalueet Vuoksen vesistön virtavesissä ovat olleet vuosikymmeniä erilaisten patojen takana, eikä kalanviljelylaitosten keinotekoinen poikastuotanto riitä pitämään kantaa elinvoimaisena. Voimayhtiöt ja eräät tutkijatkin ovat esittäneet epäilyjä patojen poistamisen merkityksestä kalakannoille.

Hiitolanjoelta sen sijaan on saatu erittäin hyviä uutisia. Laatokalta jokeen nousevat emokalat ottivat välittömästi käyttöön poistettujen voimalapatojen takaa avautuneet ja ennallistettujen koskien uudet kutualueet.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti elokuussa 2022 koekalastuksen Hiitolanjoen Kangaskoskella, jossa pato oli poistettu vajaa vuosi aiemmin syksyllä 2021. Kalanpoikasia havaittiin huomattava määrä, joka laskennallisesti koko kosken pinta-alaan (6150 m²) suhteutettuna antaa kokonaismääräksi varovaisesti arvioiden 2500 lohikalan poikasta.

Hydrobiologi Markus Tapaninen osallistui koekalastukseen ja kertoo havainnoista:

” Saaliiksi saadut lohikalat oli kaikki yhtä lukuun ottamatta kesän vanhoja, eli edellisen syksyn kudusta syntyneet. Keskimääräinen tiheys koealoilla oli 78 lohikalan poikasta aarilla, joista 18 % oli lohen poikasia. Tämä suhde tulee jatkossa muuttumaan, kun Laatokalta vaeltavat lohet valtaavat kosken. Ja poikasmäärät ei todennäköisesti pienene jatkossa, jos emokaloilla on vapaa nousu Venäjän puolelta. ”

Syyskuussa tehdään seuraavat koekalastukset ja saadaan tietoja myös Lahnasenkoskelta, jossa pato purettiin viime syksynä. Kosken tuotantoala on samaa kokoluokkaa, mutta kalamääristä ei voi vielä sanoa, koska koski valmistui vasta kudun aikana.

Kangaskosken yläosa — Kuduntarkkailijat Kangaskosken niskalla lokakuussa 2022

Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä iloitsee tuloksesta:

” On upeaa, että patojen purkaminen tuottaa tuloksia näin nopeasti. Jännittää nähdä, millaisia poikasmääriä tulevat vuodet tuovat. Hiitolanjoesta tulee todellinen synnytyslaitos kalanpoikasille. ”

( Kuva lohenpoikasesta /Tuuri, koskikuva /Hanna Ollikainen)

Näin Lahnasenkosken padon purku ja ennallistus etenee

Tähän artikkeliin on koottu kuvia Hiitolanjoen Lahnasenkosken työmaasta. Seuraa työmaata täällä – työmaa-alueella liikkuminen on ehdottomasti kielletty kaikkien osapuolten turvallisuuden takaamiseksi! Myös maisemapolulla liikkuminen on kielletty.

Vuonna 1911 käynnistyneen Lahnasenkosken voimalan turbiinit pysähtyivät lopullisesti 31.7.2022.

Työmaa käynnistyi jo heinäkuussa ennen voimalan toiminnan päättymistä työmaatien valmistamisella ja työpadon aloittamisella.