Kangaskoski – ensimmäinen purettu pato

Kangaskoski on Hiitolanjoen alin koski Suomen puolella noin kilometrin päässä Venäjän rajasta. Kangaskosken rakennettu putouskorkeus oli noin 4 metriä. Sähkön vuosituotanto oli keskimäärin 3300 MWh.

Teollinen vaihe Kangaskoskella kesti yli sata vuotta. 1900-luvun alussa parikymmentä vuotta toimineen puuhiomon ja paperitehtaan viennin vaikeuduttua Yhtyneiden Paperitehtaiden edeltäjä Aktiebolaget Simpele osti Kangaskosken ja rajantakaisen Syrjäkosken voimatuotantoa varten. Hugo Eklundin suunnittelema, Suomen Rakennus Oy:n rakentama Kangaskosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1925.

Kangaskoskella voi tutustua tehtaaseen, jota ei enää ole

Kangaskosken puuhiomoon ja paperitehtaaseen on hauska tutustua virtuaalisesti: paikan päällä on mahdollista nähdä tehtaan laitteet toiminnassa autenttisilla sijoillaan. Lataa jo kotona sovelluskaupasta ilmaiseksi Kangaskoski Mobile -sovellus!

Kangaskosken pato purettiin alkusyksyllä 2021 ja koski avautui vaelluskaloille

Kangaskosken voimalaitoksen omistaa Hiitolanjoen Voima Oy, joka siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen lokakuussa 2019. Kauppasopimuksessa sovitun aikataulun mukaisesti alkuperäinen Kaplan-turbiini pääsi eläkkeelle 96 vuoden iässä heinäkuun lopulla.

Käytännön toimenpiteet padon purkamiseksi aloitettiin heti tämän jälkeen, olihan tähän ehditty saada lupa Etelä-Suomen Aluehallintoviranomaiselta sopivasti toukokuussa.

Katso kuvia padonpurkamisesta ja kosken kunnostamisesta täältä.

Alla olevasta videosta voi katsoa nopeutetusti Kangaskosken voimalan säätelypadon purkamisen. (Videon tuotti WWF ja kuvasi Mikko Nikkinen /Storymakers).

Kangaskosken padon purkaminen ja kosken rakentaminen sisältyy RivTimes CBC-hankkeeseen Lisäksi purkamiseen on käytetty Hiitolanjoen projektin ovat mahdollistaneet eri tahoilta saadut lahjoitukset ja avustukset.

Kangaskosken ympäristön palvelujen rakentamiseen on saatu investointiarahoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Turvalliset katselupaikat- ja levähdyspaikat, polut, käymälä ja uusi laavu toteutetaan Kangaskoski kalastajan keidas -hankkeessa.

Kangaskosken suunnitelmakuvat

Kangaskosken ennallistuksen toteutukseen, suunnitelmakuvat voit ladata näistä linkeistä:
Asemapiirros, suunnittelija Maveplan Oy.
Maisemasuunnitelma, suunnittelija Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy.

Tutustu Kangaskosken projektitauluun (pdf)!

Kaplan-turbiini museonähtävyydeksi

Kangaskoskella on yhä käytössä enimmäkseen alkuperäistä, joskin kunnostettua voimalaitostekniikkaa. Koneistoon kuuluu erikoisuutena mm. ensimmäinen Suomessa valmistettu Kaplan-turbiini (Tampella 1924) ja valvontakaappi rakennusajankohdalta. Kangaskoskelle suunnitellaan voimalaitosmuseota, kun voimantuotanto päättyy vuonna 2021. Museon suunnittelua tehdään Kangaskosksen museoalueen suunnitteluhankkeessa, johon on saatu rahoitus Etelä-Karjalan Kärki-Leaderilta.

Kalakamera Kangaskoskella lokakuussa 2019

WWF asentaman livekameran välityksellä pystyttiin seuraamaan lohikalojen kututoimia Kangaskosken laavun edustalla lokakuun ajan. Ks. videolta kooste tapahtumista ja joen asukkaista!

• Katso myös Lahnasenkoski
• Katso myös Ritakoski