Hiitolanjoki vapautui pitkäjänteisen työn tuloksena
Etelä-Karjalassa ja Rautjärven kunnassa on ymmärretty pitkään Hiitolanjoen tärkeys. Rautjärven kunta otti jo vuonna 1998 strategiseksi matkailun kehittämiskohteeksi Hiitolanjoen koskien vapauttamisen Laatokan lohelle. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti joen varrelta noin 32 hehtaarin alueet virkistysalueeksij ja siitä lähtien kunta on yhdessä Virkistysaluesäätiön kanssa rakentanut matkailua tukevaa infrastruktuuria alueelle. Etelä-Karjalan liitto on tukenut tavoitetta hankerahoituksella ja edunvalvonnalla.
Voimalapatojen purku vuosina 2021-2023
Kalatievaatimusten seurauksena toteutunut voimaloiden siirtyminen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen 2017-2019 mahdollisti voimalatoiminnan lakkauttamisen ja säätelypatojen purkamisen. Samalla kun Laatokalta nousevalle lohelle ja taimenelle avautui vapaa nousuyhteys Hiitolanjoen latvavesille, myös kosket kunnostettiin siten, että niihin muodostui runsaasti uutta lisääntymisalaa poikastuotantoon.
Hiitolanjoen koskien vapauttaminen vesivoimatuotannosta oli näin suurena hankkeena ensimmäinen Suomessa. Päätavoite alkaa olla saavutettu: Luonnonvarainen järvilohi on vakiintumassa Suomen lajistoon sekä jopa kaksinkertaistamaan Hiitolanjoen lohikalatuotannon, joka ennen Suomen puolen patojen purkamista tapahtui käytännössä vain joen Venäjän puoleisilla osilla.
Ennallistamisen esittely koskittain
Hiitolanjoen ennallistamisen mahdollistaneet tärkeimmät rahoittajat
