Kansainvälistä rahoitusta Hiitolanjoelle

Ympäristöystävällisiä ulkoiluasuja ja retkeilyvarusteita valmistava Patagonia on myös tärkeä luonnonsuojeluprojektien tukija maailmanlaajuisesti. Patagonia myönsi 28 000 dollaria Hiitolanjoen padon kunnostamiseen Tides-säätiön kautta. Tides Foundation.

Kiitokset Jasper Pääkköselle, joka kertoi projektistamme Patagonian ihmisille! Patagonian sivuilla on Gregory Fitzin kirjoittama artikkeli kuinka Jasper osallistui Hiitolanjoen rahoituksen keräämiseen. Artikkelin voi lukea tästä linkistä:

Finnish Breakthrough

How actor Jasper Pääkkönen advocates for wild fish

Tides Foundation hyväksyi hakemuksen

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö lähetti avustushakemuksen Tides Foundationille, joka vakuuttui Hiitolanjoen ennallistamisprojektin vaikuttavuudesta uhanalaisen Laatokan järvilohen pelastamisessa. Patagonian apuraha käytetään ensimmäisenä käsittelyyn tulevan Kangaskosken muutostöissä.

Hiitolanjoen joen ennallistamisessa käytännössä puretaan kolme patoa vesivoimantuotannon päättyessä. Hiitolanjoen koskien nousuesteiden poistaminen avaa kaloille nousutien ylävesille, jolloin vaelluskalojen lisääntymisalueet moninkertaistuvat Suomen puolella.

Hiitolanjoella tutkitaan patojen purkamisen vaikutuksia

Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella. Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy.

Hiitolanjoella on Suomessa edelläkävijän rooli pienten vesivoimaloiden purkuhankkeena.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi. Vaelluskaladynamiikan tuntemuksen sekä yhteisön asenteiden, odotusten, hyötyjen ja haittojen kartoitustiedon avulla kehitetään valmiutta vastaavien uusien hankkeiden suunnitteluun. Havaintoja metaanipäästöistä jalostetaan käytettäväksi muun muassa kansallisessa maankäytöstä koituvien metaanipäästöjen raportoinnissa.

Lue lisää:

Lisätietoa:

Luken DamRem-hanke:
Projektikoordinaattori:
Erikoistutkija Jukka Alm, Luonnonvarakeskus, jukka.alm(at)luke.fi, puh. 029 532 3107

Hiitolanjoen seurantatutkimukset (vedenlaatu, kalasto, pohjaeläimet ja sedimentti):
Limnologi Mikael Kraft, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, mikael.kraft(at)svsy.fi, puh. 044 732 1256

Hiitolanjoen ennallistamisen kokonaisuus:
Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, Etelä-Karjalan liitto, matti.vaittinen(at)ekarjala.fi, puh. 040 139 0173

Vesilain mukaiset lupahakemukset Kangaskoski ja Lahnasenkoski

(Artikkelia muokattu 15.3.2020, lisätty Kangaskoski)

Kangaskoski

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on ottanut myös Kangaskosken padon purkuluvan käsittelyyn. Kangaskosken kuulutusaika on 28.2.-6.4.2020 saakka. Kuulutusasiakirjaan ja hakemusaineistoon voi tutustua tästä linkistä.

Kangaskosken voimalaitoksen yläkanava suunnitellaan täytettäväksi.

Lahnasenkoski

Lahnasenkosken padon purkamiselle ja kosken ennallistukselle haettu vesilupaa muutoshakemuksella viime vuonna.

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on nyt julkaissut kuulutuksen luvan käsittelystä, muistukset on jätettävä 23.3.2020 mennessä. Lisätiedot Kuulutusaasiakirja ja liitteet löytyvät tästä linkistä.

Lahnasenkosken säännöstelypadon tilalle on suunniteltu rakennettavan luonnonmukainen koski, jonka yli rakennetaan uusi silta retkeilijöille.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voiman

Ritakoski ja Kangaskoski siirtyivät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen

Pitkään valmisteltu ja neuvoteltu kauppa Hiitolanjoen Ritakoskesta ja Kangaskoskesta toteutui 29.10.2019 kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n koko osakekannan. Hiitolanjoen Voima Oy:n on nyt virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.

Yhtiö omistaa voimalaitosten rakennukset ja patorakennelmat sekä kiinteistöt, joille ne sijaitsevat. Hiitolanjoen koskien ennallistusprojekti pääsee etenemään suunnitellusti, voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Ennallistaminen alkaa Kangaskoskelta

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta vuonna 2021. Vuosittain työn alla on yksi koski, siten että Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023. Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella purkuun asti.

Vuosikymmenten projekti ja useita tahoja taustalla

Vuosikymmeniä kestäneessä Hiitolanjoen vapauttamisurakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lopulta valtion sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin. Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat olleet tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja, Ahti Invest Oy ja Signal Partners Oy.

Lisätietoja

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, hanna.ollikainen@ekarjala.fi, 0408235105
Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, matti.vaittinen@ekarjala.fi, 040 139 0173

Hiitolanjoen ennallistuksen kustannukset ja rahoitus

Kustannusarvio 3,2 M€

sisältää kolmen kosken lunastaminen ja ennallistustyöt
Budjettia avataan tarkemmin, kun kustannukset tarkentuvat.

Rahoitus

Valtion kärkihankerahoitus / MMM
Säätiöt
Yritykset
Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan liitto
Yksityiset henkilöt

Tullaan hakemaan myös EU-ohjelmarahoituksia.

Hanketta ovat tukeneet

Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
WWF
Simpeleen OP
Rautjärven kunta
LähiTapiola
Patagonia
Jasper Pääkkönen
Teemu Juutinen
Kukkasniemi Capital
Signal Partners
sekä yksityiset henkilöt tai sijoittajat, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.

Suuret kiitokset lahjoittajille!

Säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia. Myös mahdollisuudesta muuhun osallistumiseen tiedotetaan projektin edetessä.

Virkistysaluesäätiö ennallistaa Hiitolanjoen kosket

Myös Kangaskoski ja Ritakoski säätiön omistukseen

Sitova aiesopimus Kangaskosken ja Ritakosken voimalasta allekirjoitettiin Hiitolanjoen Voima Oy:n ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kesken Lappeenrannassa 19.7.2019. Sovitun kaupan myötä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö tulee omistamaan myös Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitoskiinteistöt aiemmin hankitun Lahnasenkosken lisäksi.

Hiitolanjoen Voima Oy päätyi ratkaisuun luopua Hiitolanjoella sijaitsevista voimaloistaan, kun kalatievelvoite tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä valitusluvan tammikuussa tehdyllä päätöksellä.

Virkistysaluesäätiö osti Lahnasenkosken voimalaitoksen kesäkuussa 2017 Vantaan Energia Oy:ltä. Lahnasenkosken suunnittelu on aloitettu, ja vesirakennushakemus on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston käsittelyssä.

Vaelluskalojen nousuesteet poistetaan

Voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä samalla avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Tämä ennallistamishanke tulee vakiinnuttamaan luonnonvaraisen järvilohen paikan Suomen lajistossa sekä jopa kaksinkertaistamaan Hiitolanjoen nykyisen lohikalatuotannon, joka nykytilanteessa tapahtuu lähes kokonaan joen Venäjän puoleisilla osilla.

Virkistysaluesäätiö kehittää maakunnan virkistysmahdollisuuksia

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on kehittänyt Hiitolanjoen retkeily-ympäristöä vuodesta 2004 lähtien. Monimuotoinen luontoympäristö on houkutellut tuhansia kävijöitä vuosittain. Koskien vapautus on merkittävä ennen kaikkea uhanalaisille vaelluskaloille, mutta myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle. Koskien vapauttaminen nostaa Hiitolanjoen virkistysalueiden arvon ja vetovoiman uudelle tasolle, sillä Etelä-Suomessa ei ole toista vastaavaa vapaiden koskien kokonaisuutta. Hiitolanjoesta tulee valtakunnallisesti kiinnostava kohde kalastus- ja muuhun luontomatkailuun.

Ennallistuksen aikataulu alimmasta koskesta ylöspäin

Projekti lähtee käyntiin Kangaskosken ennallistuksen suunnittelulla ja luvituksella – haetaan muutoslupaa Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta. Suunnittelu- ja käsittelyaika 1-2 vuotta. Koskien ennallistus tapahtuu seuraaalla aikataululla:

2021 Kangaskoski
2022 Lahnasenkoski
2023 Ritakoski

Hiitolanjoen ennallistamisella laaja rahoituspohja

Ratkaiseva mahdollistaja voimalaitosten lunastamiselle on Sipilän hallituksen kärkihankerahoitus. Lisäksi avustuksia ja lahjoituksia on saatu ja saadaan säätiöiltä, yrityksiltä ja sekä virtavesien vapauttamista tärkeinä pitäviltä yksityishenkilöiltä. Koottua rahoitusta kohdistetaan myös ennallistusprojektin kuluihin.

Hanketta ovat tähän mennessä sitoutuneet rahoittamaan:
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Simpeleen OP, WWF, Rautjärven kunta, LähiTapiola, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, Ahti Invest Oy sekä yksityiset henkilöt tai sijoittajat, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.

Lahnasenkosken suunnittelu jo käynnissä

Lahnasenkosken voimalaitoksen suunnittelu on ehditty käynnistää vuonna 2017 tapahtuneen omistajan vaihdoksen jälkeen. Suunnitelmassa:

Koskiuomaan rakennetaan 150 m pitkä koski, joka alkaa rakennettavalta pohjapadolta noin 50 m nykyisen padon yläpuolelta.
Nykyinen pato madalletaan.
Kosken yli rakennetaan uusi silta.
Yläkanava täytetään, jolloin ei jää patoriskiä lainkaan.
Voimalaitosrakennus säilyy ja sille etsitään käyttöä
Työt toteutetaan Lahnasentien kautta, tie kunnostettava raskaalle kalustolle riittäväksi.

Mitä tapahtuu 2019

Kangaskosken alapuolisen virta-alueen kunnostustyöt

Kutualueen kunnostus voidaan aloittaa jo tämän vuoden kuluessa, joten lohikalojen poikastuotanto Suomen puolella saadaan nousuun välittömästi.

Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosrakennusten katot korjataan.

Esite_Hiitolanjoki_A4_072019_