Hiitolanjoki-yhdistyksen vuosikokousta siirretty syksyyn

Hyvä Hiitolanjoki-yhdistyksen jäsen,

Yhdistyksen vuosikokous on vallitsevissa oloissa päätetty siirtää pidettäväksi syyskuun loppuun mennessä. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen puheenjohtaja ja hankekoordinaattori Mikko Europaeus kertoo kuulumisia Laatokalta Saimaalle -hankkeesta. Myös muista ajankohtaisista Hiitolanjoki-asioista tiedotetaan.

Tule erämelontareitistön raivaustöihin!

Mainitussa hankkeessa tarvitaan TALKOOAPUA Hiitolanjoen vesistöalueen tulevan erämelontareitistön raivaustöihin. Hiitolanjoki-yhdistys pyrkii järjestämään raivaustalkoita syksyllä 2020. Jäsenten ja kaikkien vapaaehtoisten apu on tervetullutta! Asiasta ilmoitetaan vielä tarkemmin erikseen. Voit myös ottaa itse yhteyttä asiassa: hankekoordinaattori / puheenjohtaja Mikko Europaeus, email: mikko.europaeus@gmail.com, puh. 050 468 9758.

Jäsenmaksu ja jäsentiedot

Kuluvan vuoden jäsenmaksun suuruus päätetään vasta vuosikokouksessa ja maksusta muistutetaan vuoden lopulla. Joten vielä ei kannata maksaa jäsenmaksua.

Jos olet jäsen, etkä saanut sähköpostilla tietoa kokousasiasta, lähetä yhteistietosi sihteerille hanna.ollikainen @ekarjala.fi. Yhdistykseen otetaan myös uusia jäseniä – mukaan pääsee ilmoittamalla yhteystiedot em. osoitteeseen.

Oletko jo nähnyt Hiitolanjoen nettisivujen uuden ilmeen, ks. https://hiitolanjoki.fi/. Sivuilta kannattaa seurata jokiasioita!

Laatokan latvavesiltä Saimaan satamiin – kanootilla!

Hiitolanjoki-yhdistys selvittää kaksivuotisessa hankkeessa vesireittejä Hiitolanjoen vesistöalueelta vedenjakajan yli Saimaalle. Lue lisää!

Koemelontaa tehdään suomalaisvalmisteisella soolokanootilla, joka on tässä neitsytmatkallaan Saaren Pien-Rautjärvellä Hiitolanjoen vesistöalueella. Tulevaisuudessa reitit voisivat ehkä edetä tätäkin kautta pohjoiseen. Kuva: Anne Heikkonen.

Video Suomen vesivoimaloiden vaikutuksesta luonnolle

Vuonna 2018 julkaistu Concrete Reasons -elokuva kertoo jokien patoamisen haittavaikutuksista Suomen vesiluonnolle. Videon kesto on 1h 10 min. Video löytyy tämän linkin kautta.

Elokuvan tekijät ovat Risto Ruokola ja Toni Kinnunen ja tuottaja Virtavesien hoitoyhdistys Verho ry.

Kansainvälistä rahoitusta Hiitolanjoelle

Ympäristöystävällisiä ulkoiluasuja ja retkeilyvarusteita valmistava Patagonia on myös tärkeä luonnonsuojeluprojektien tukija maailmanlaajuisesti. Patagonia myönsi 28 000 dollaria Hiitolanjoen padon kunnostamiseen Tides-säätiön kautta. Tides Foundation.

Kiitokset Jasper Pääkköselle, joka kertoi projektistamme Patagonian ihmisille! Patagonian sivuilla on Gregory Fitzin kirjoittama artikkeli kuinka Jasper osallistui Hiitolanjoen rahoituksen keräämiseen. Artikkelin voi lukea tästä linkistä:

Finnish Breakthrough

How actor Jasper Pääkkönen advocates for wild fish

Tides Foundation hyväksyi hakemuksen

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö lähetti avustushakemuksen Tides Foundationille, joka vakuuttui Hiitolanjoen ennallistamisprojektin vaikuttavuudesta uhanalaisen Laatokan järvilohen pelastamisessa. Patagonian apuraha käytetään ensimmäisenä käsittelyyn tulevan Kangaskosken muutostöissä.

Hiitolanjoen joen ennallistamisessa käytännössä puretaan kolme patoa vesivoimantuotannon päättyessä. Hiitolanjoen koskien nousuesteiden poistaminen avaa kaloille nousutien ylävesille, jolloin vaelluskalojen lisääntymisalueet moninkertaistuvat Suomen puolella.

Hiitolanjoella tutkitaan patojen purkamisen vaikutuksia

Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella. Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy.

Hiitolanjoella on Suomessa edelläkävijän rooli pienten vesivoimaloiden purkuhankkeena.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi. Vaelluskaladynamiikan tuntemuksen sekä yhteisön asenteiden, odotusten, hyötyjen ja haittojen kartoitustiedon avulla kehitetään valmiutta vastaavien uusien hankkeiden suunnitteluun. Havaintoja metaanipäästöistä jalostetaan käytettäväksi muun muassa kansallisessa maankäytöstä koituvien metaanipäästöjen raportoinnissa.

Lue lisää:

Lisätietoa:

Luken DamRem-hanke:
Projektikoordinaattori:
Erikoistutkija Jukka Alm, Luonnonvarakeskus, jukka.alm(at)luke.fi, puh. 029 532 3107

Hiitolanjoen seurantatutkimukset (vedenlaatu, kalasto, pohjaeläimet ja sedimentti):
Limnologi Mikael Kraft, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, mikael.kraft(at)svsy.fi, puh. 044 732 1256

Hiitolanjoen ennallistamisen kokonaisuus:
Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, Etelä-Karjalan liitto, matti.vaittinen(at)ekarjala.fi, puh. 040 139 0173

Vesilain mukaiset lupahakemukset Kangaskoski ja Lahnasenkoski

(Artikkelia muokattu 15.3.2020, lisätty Kangaskoski)

Kangaskoski

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on ottanut myös Kangaskosken padon purkuluvan käsittelyyn. Kangaskosken kuulutusaika on 28.2.-6.4.2020 saakka. Kuulutusasiakirjaan ja hakemusaineistoon voi tutustua tästä linkistä.

Kangaskosken voimalaitoksen yläkanava suunnitellaan täytettäväksi.

Lahnasenkoski

Lahnasenkosken padon purkamiselle ja kosken ennallistukselle haettu vesilupaa muutoshakemuksella viime vuonna.

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on nyt julkaissut kuulutuksen luvan käsittelystä, muistukset on jätettävä 23.3.2020 mennessä. Lisätiedot Kuulutusaasiakirja ja liitteet löytyvät tästä linkistä.

Lahnasenkosken säännöstelypadon tilalle on suunniteltu rakennettavan luonnonmukainen koski, jonka yli rakennetaan uusi silta retkeilijöille.

Hiitolanjoki-yhdistyksen jäsenkirje ja jäsenmaksu 2019

Jäsenkirjeen voi avata ja ladata alla olevista linkeistä:

Jäsenkirje-2019-1 Lataa

Tämä kirje on lähetetty sähköpostilla niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa.

Jos olet jäsen tai haluat jäseneksi, etkä ole saanut kirjettä, kannattaa tulevaa viestitystä varten ilmoittaa yhteystiedot sihteerille: hanna.ollikainen@ekarjala.fi.

Jäseneksi ovat tervetulleita yhdistyksen tukemisesta ja/tai toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä.

Jäsenmaksut 2019

Jäsenmaksut tältä vuodelta maksetaan yhdistyksen tilille 31.12. 2019 mennessä FI25 5428 0820 0222 37

henkilöjäsen 20 €
yhteisöjäsen 30 €
yritysjäsen 50 €

Vuoden 2020 jäsenmaksusta päätetään toukokuun loppuun mennessä pidettävässä vuosikokouksessa.

Tiedotustilaisuus 17.12.2019 klo 17 Simpeleellä

Tilaisuudessa kerrotaan suunnitelmista miten patojen purku ja joen ennallistus toteutetaan sekä aikataulusta. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa!

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Rautjärven kunta

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voiman

Ritakoski ja Kangaskoski siirtyivät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen

Pitkään valmisteltu ja neuvoteltu kauppa Hiitolanjoen Ritakoskesta ja Kangaskoskesta toteutui 29.10.2019 kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n koko osakekannan. Hiitolanjoen Voima Oy:n on nyt virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.

Yhtiö omistaa voimalaitosten rakennukset ja patorakennelmat sekä kiinteistöt, joille ne sijaitsevat. Hiitolanjoen koskien ennallistusprojekti pääsee etenemään suunnitellusti, voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Ennallistaminen alkaa Kangaskoskelta

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta vuonna 2021. Vuosittain työn alla on yksi koski, siten että Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023. Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella purkuun asti.

Vuosikymmenten projekti ja useita tahoja taustalla

Vuosikymmeniä kestäneessä Hiitolanjoen vapauttamisurakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lopulta valtion sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin. Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat olleet tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja, Ahti Invest Oy ja Signal Partners Oy.

Lisätietoja

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, hanna.ollikainen@ekarjala.fi, 0408235105
Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, matti.vaittinen@ekarjala.fi, 040 139 0173

Poikkeuksellinen ohijuoksutus Kangaskoskella

Torstaina 10.10. Kangaskoskella tapahtui ensin virtauksen hidastuminen, jota seurasi voimakas ohijuoksutus. Tapahtumasarja oli nähtävissä myös WWF:n Kalalivessä .

Voimakkaat virtauksen muutokset ovat riski lohien kudulle

Tapaus oli valitettava jokiluonnon kannalta. Äkilliset virtaamamuutokset aiheuttavat muun muassa uomaeroosiota ja ajavat lohikalojen poikasia hakemaan uusia suojapaikkoja altistaen ne saalitukselle. On myös riski, että lohien kutupesät jäävät kuiville tai huuhtoutuvat näin voimakkaan virtauksen takia. Kangaskoskella heräsi myös huoli, että kutulohet nousevat ohijuoksutusuomaan ja jäävät juoksutuksen jäljkeen kuiville.

Kangaskosken ohijuoksutusuoma tutkittiin välittömästi seuraavan aamun valjettua, eikä sieltä lohikaloja löytynyt. Tämä oli odotettavaa, koska kutupaikkansa valinneet lohet eivät enää herkästi lähde nousuun virtapiikkien houkuttamana. Tulvimisen jälkeen lohikalat olivat edelleen kutupaikoillaan runsaslukuisina, myös Kalalivessä esiintyen.

Syynä Lahnasenkosken koneiston korjaustyö

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistamalla Lahnasenkosken voimalaitoksella on käynnissä voimalaitoskoneistojen korjaus. Torstaina neljästä turbiinista kaksi irrotettiin korjattavaksi, ja työmiesten turvallisuuden vuoksi vedenpintaa voimalaitoksen yläpuolella oli laskettu noin metrin verran. Tämän seurauksena juoksutuksen määrä väheni myös Kangaskoskella, joka puolestaan aiheutti automaattisesti turbiinikoneiston tehon laskun. Sitä seurannut yläpuolisen vedenpinnan nousu aiheutti automaattisesti ohijuoksutuksen käynnistymisen havaituin seurauksin.

Voimantuotanto jatkuu vuoteen 2023 asti

Hiitolanjoen voimalaitoksia ajetaan siis aina purkuun asti. Myös Lahnasenkosken koneistot tulee pitää käyttökunnossa, sillä voimantuotanto on osa Kangaskosken ja Ritakosken kauppasummaa.

Voimaloita pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoin ajamaan niin, että virtaamavaihtelut ovat mahdollisimman vähäiset erityisesti Kangaskosken alapuolella.

Lisätietoja

Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
hanna.ollikainen@ekarjala.fi, puh. 040 823 5105

Matti Vaittinen, Etelä-Karjalan liitto
matti.vaittinen@ekarjala.fi, puh. 040 139 0173