7 Hiitolanjoki
Matkailu

Näytteet on poimittu Hiitolan- eli Kokkolanjoen ja Simpeleen taajaman perinteentallennus-
projektin (2003-2004) haastatteluaineistosta. Haastattelijana toimi ja aineiston kokosi FM perinteentutkija Mikko Europaeus. Projekti toteutettiin yhteistyössä Rautjärven kotiseutuyhdistyksen kanssa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahalla.

Voit kuunnella ääninäytteitä myös seuraavien linkkien kautta.

Ääninäyte 1 (Kolu)
Ääninäyte 2 (Kuljetus)
Ääninäyte 3 (Tukinuitto)
Ääninäyte 4 (Tarkastus)
Ääninäyte 5 (Kalastus)
Ääninäyte 6 (Lahnasenkoski)
Ääninäyte 7 (Tuulastus)

Hiitolanjoen yleiskartta

Sijaintikartta ja rajanylityspaikat

Maisemapolku ja voimalaitoskosket 6-tien ja valtakunnanrajan välillä

Tutki Hiitolanjokea 
tarkemmin vanhan 
lauttauskatselmuskartan 
avulla

Vesireitit

Hiitolanjoen alueen Venäjän Karjalan tasavallan puoleisen osan turismista on tällä hetkellä valtaosa kotiseutumatkailua, jossa entiset hiitolalaiset käyvät katsomassa ja näyttämässä jälkipolville suvun asuin- ja kotiympäristön luonnonkauniita alueita.

Hiitolanjoki on kuitenkin rajan takana lähestulkoon luonnotilainen erämaajoki, joka antaa valtavat mahdollisuudet myös mitä moninaisempiin luontomatkailun aktiviteetteihin. Joki on melontakelpoinen Syrjäkoskelta Laatokkaan saakka, joskin Asilankoski on aloittelijan parempi ohittaa maitse. Kaunis Laatokan Kilpolan saaristo avautuu heti Hiitolanjoen suistossa.

Jokialueen kasvisto on hyvin runsaslukuinen sisältäen paljon kasviharvinaisuuksia, mm. pähkinäpuut kasvavat alueella. Linnusto on monimuotoinen, pikkuhaikarasta, satakielestä, lapinpöllöstä ja ruskosuonhaukasta huuhkajaan. Lukuisat perhoslajit löytyvät satojen hehtaarien luonnonniityiltä.

Hiitolanjoki on yksi tärkeimmistä Laatokan vaelluskalojen nousujoista, johon nousee kalastuksenvalvojan kertoman mukaan vuosittain yli 3000 geneettisesti alkuperäistä Laatokan järvilohta ja taimenta kutemaan. Lohen ja taimenen lisäksi Hiitolanjoesta löytyvät myös EU:n kaladirektiivin mukaisesti erityissuojeltavat nahkiainen ja pikkunahkiainen, toutain, kivisimppu ja rantaneula eli -nuoliainen.

Kesällä 2005 kalastus Hiitolanjoessa on kielletty, koska koko Venäjän lohikantoja inventoidaan. Myöhemmin päätetään sallituista lohenkalastuksen määristä. Laatokka, Euroopan suurin järviallas, (vettä neljä kertaa enemmän kuin Suomen järvissä yhteensä!)  on tunnetusti hyvin kalarikas ja mm. kuhanuistelu antaa Laatokalla hyviä saaliita. Rajantakaisella kalastusmatkailulla on kokonaisuudessaan hyvät tulevaisuuden näkymät ja Hiitolanjoellakin lohenkalastus saattaa olla mahdollista tulevaisuudessa.

Syrjäkoskella kalastettiiin ennen tuulastamalla. Kuuntele ääninäyte.

Alueen näköalapaikoista ja korkeista kallioista merkittävimpiä ovat Hiitolan asemakylän linnavuori (korkeus 72 m merenpinnasta) ja Pekonlahden korkeat paljaat, jyrkät kalliot joilla vuoristokiipeilijät käyvä harrastamassa kiipeilyä.

Historiallisesti Hiitolanjoen alue on toiminut asutuksen siirtymisessä tärkeänä kulkuväylänä sisämaahan ja alueelta on löytynyt esineistöä jo kivikaudelta alkaen.

Hiitolanjoen matkailun edistämiseksi on myös valmistettu suomen-, englannin-, ja venäjänkielinen opaskartta ('Hiitolanjoen alueen matkailuopas', TACIS), jota voi tiedustella Rautjärven kunnanvirastolta.



Markku Kuronen

Laatokan lohi (Salmo salar m. sebago). Kuva: Hiitola River as a promising object of fishing tourism (TACIS).
Hiitolanjoen Sahakoski Venäjän Karjalan Tasavallan Hiitolassa. Kuva: Rautjärven kunta.
Copyright 2005- Hiitolanjoki-yhdistys ry, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
Sivusto on toteutettu osana
Hiitolanjoen teollisuushistoriallinen museoalue ja maisemapolku-hanketta